(Tämän sivun sisältönä on yhdessä Mari Pantsarin, Janne M. Korhosen, Jussi T. Erosen, Heikki Koposen ja Antti Korpelaisen kanssa laadittu julkaisu “Suomen on varauduttava ilmastokriisiin – 6 ohjetta sitkeän ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseen“.)
Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntajärjestelmämme toimintakykyä. Suomen on tehtävä osansa ilmastokriisin torjumiseksi, ja samalla on varauduttava muutoksiin ja vakaviin häiriöihin yhteiskunnan toiminnassa.
Ilmastonmuutos ja laajempi maailmanlaajuinen kestävyyskriisi ovat täällä. On Suomen etujen mukaista hillitä ilmastonmuutosta mahdollisimman siedettävälle tasolle kantamalla oma vastuumme, toimimalla esimerkkinä ja ajamalla voimakkaasti globaaleja ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen hidastaminen on äärimmäisen tärkeää, mutta samalla meidän on varauduttava ilmastonmuutoksen ja kestävyyskriisin aiheuttamiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja riskeihin.
Jos päästöjen nopeassa vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen vakauttamisessa ei globaalisti onnistuta, ovat elämää ylläpitävät ekosysteemit sekä ruuantuotanto ja muut yhteiskuntien kriittiset toiminnot uhattuina. Äkilliset ja jatkuvat häiriötilat voivat ruokkia levottomuuksia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia romahduksia sekä valtavaa siirtolaisuutta. Suomi ei ole näiltä vaikutuksilta suojassa.
Suomen onkin viipymättä nostettava ilmastotekonsa tavoitteidensa tasalle ja samalla varauduttava ilmastokriisin uhkiin. Vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisen rinnalla keskeiset yhteiskunnan toiminnot ja palvelut on turvattava myös ilmaston- ja ympäristönmuutoksen keskellä. Esitämme seuraavat kuusi ohjetta sitkeän ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseen:
1. Valtioneuvoston kanslian alaisuuteen perustetaan ekologisen jälleenrakennuksen yksikkö koordinoimaan toimenpiteitä, joilla rakennetaan ympäristökriisin edessä sitkeää ja kestävää yhteiskuntaa. Yksikkö koordinoi toimia eri ministeriöiden hallinnonaloilla keskittyen mm. energiajärjestelmään, rakentamiseen, liikenteeseen, ruoantuotantoon, maankäyttöön, hoivaan ja kulttuuriin.
2. Kotimaisen, fossiilisista energianlähteistä riippumattoman ruuantuotannon riittävä taso varmistetaan kriisin edetessä.
3. Ilmastolakiin kirjataan sitova hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 osana sitovaa ja aikataulutettua tavoitetta fossiilisista polttoaineista irtautumisesta ja päästöttömän talouden rakentamisesta.
4. Toteutetaan kestävän kehityksen verouudistus, joka tasaa välttämättömien ilmastotoimenpiteiden kustannukset, rasitteet ja hyödyt oikeudenmukaisesti.
5. Huomioidaan ilmastokriisi kaikissa turvallisuus-, huoltovarmuus- ja valmiustoimissa ja parannetaan kansalaisten valmiutta muutokseen.
6. Panostetaan globaalisti skaalautuvien vähähiilisten ratkaisujen tuotantoon ja maksimoidaan Suomen hiilikädenjälki.
Ilmastonmuutosta ei voi enää peruuttaa, mutta pahin voidaan välttää. Omilla toimillamme vaikutamme voimakkaasti siihen, millaista huomista rakennamme. Vahva ja nopea panostaminen sitkeään ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan on voittava strategia kaikissa nähtävillä olevissa kehityskuluissa.