Valtuuston vauhdikas vuosi 2017 on pian taputeltu. Virallisten päätösten ohella asioiden esiin tuomisella oikeassa paikassa oikeaan aikaan voi silläkin vaikuttaa todella paljon.

Viimeiset kokoukset nuijittiin joulun alla, ja vuosi 2017 on paria päivää vailla paketissa. Oppimista ja tutustuttavia ihmisiä riittää edelleen, mutta yleisesti voi todeta, että syksyn edetessä ote tähän touhuun on parantunut entisestään, ja tekemisestä on tullut tehokkaampaa, kun hahmottaa paremmin mikä missäkin päätöksessä on olennaista, ja mihin itse kannattaa keskittyä. Oma fiilikseni on, että olen usein tuonut esiin sellaisia näkökulmia, jotka olisivat muuten jääneet huomiotta. Tässä auttaa se, että vihreä valtuustoryhmä on mainio jengi, jonka osana saa hyvin äänensä kuuluviin.

Tässä muutama nosto viimeisen kolmen kuukauden isoista jutuista niissä pumpuissa, joissa olen mukana.

Valtuusto – Budjetti, paperittomat ja pienydinvoimaa

Valtuuston loppusyksyn merkittävin rutistus oli tietysti budjetti. Lopullisessa sovussa veroastetta kevennettiin, Vartiosaaren rakentamista jarrutettiin ja varattiin isoja ja pieniä summia kaikenlaiseen hyödylliseen. Budjetti on pääpiirteissään hyvin linjassa strategian kanssa, ja siihen voi siksi olla varsin tyytyväinen.  Itseäni jäi eniten mietityttämään se, ovatko oletukset budjetin taustalla turhan optimistisia sekä suhtautuminen kiinteistöverotukseen. Kiinteistövero on taloustieteellisesti erinomainen vero, ja jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaisi sen, että keräisimme sitä enemmän ja keventäisimme muuta verotusta. Miksi ei siis tehtäisi niin?

Kovin poliittinen vääntö tähän mennessä käytiin paperittomien terveydenhuollosta. Olin itse poissa käsittelystä ja äänestyksestä kertausharjoitusten takia, mutta olisin äänestänyt pohjan puolesta. Välttämätön hoito on sosiaalisesti, eettisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Omista puuhistani eniten mediahuomiota on herättänyt Petrus Pennasen ja Atte Kalevan kanssa valmistelemamme aloite kaukolämpöydinvoimasta. Aloite sai tarvittavat nimet kasaan ja asia tulee valtuuston käsittelyyn ensi vuoden aikana. Helsingin ohella pienydinvoimasta on tehty rinnakkaisia aloitteita myös muissa alueen kunnissa, mikä on aivan mahtava juttu. Utopistisena pidetystä ideasta on kovaa vauhtia tulossa vakavasti harkittava vaihtoehto, ja se on äärimmäisen tärkeä muutos. Tilanne on se, että ilmastokriisi voidaan saada edes jollain tapaa torpattua vain hyödyntämällä sekä ydinvoimaa että muuta päästötöntä energiaa.

Kyselytunnilla herättelin keskustelua tutkimuksen hyödyntämisestä ja tiedeyhteistyöstä Helsingissä. Oman elämäni siltarumpupoliitikkona jätin vuoden viimeisessä kokouksessa myös toisen aloitteen, joka koskee Kumpulanmäen kävelyreittejä. Suorin kulkuyhteys siellä bussipysäkille on talvisin karmea jääränni. Olin asiasta yhteydessä sekä kaavoittajaan että tontin omistajaan, ja koin, että aloite on tässä perusteltu keino saada asioita eteenpäin.

HKL – Länsimetro on totta

Liikenneliikelaitoksen viime kuukausien isoin juttu on luonnollisesti Länsimetron liikenteen avaaminen. Sen jälkeen kun HKL otti metron vastaan, saatiin liikenne käyntiin ja pyörimään jopa yllättävän sujuvasti. Itsekin hävisin lopulta vedon siitä, milloin metron kyytiin pääsee. HKL:n syksy on muutenkin ollut vilkas, kun päätettävänä on ollut mittavasti raidekaluston uusimista ja korjaamista, ja Raidejokerin tekijöiden ja tilojen valintoja.

Noin yleisesti HKL:n nykyinen johtokunta on varsin mainio pumppu, jossa käsitellään asioita tehokkaasti ja erittäin hyvässä hengessä yhdessä HKL:n johtoportaan kanssa. Mikäli siis metroon, sporiin tai kaupunkifillareihin liittyen tulee toiveita tai murheita mieleen, kannattaa olla yhteydessä!

HSY – Yhteinen etu keskiössä

HSY:n hallitus ehti loka-joulukuun aikana kokoontumaan kolmesti. Asialistoilla on paljon erilaisia hankintoja ja selvityksiä, ja niiden ohessa on mm. päätetty vesi- ja jätemaksuista, joista suuri osa pidettiin ennallaan ja joitakin korotettiin erittäin maltillisesti. Suurin yksittäinen päätös lienee viimeksi nuijittu Blominmäen vedenpuhdistamon urakka, jota on jatkossa tärkeää seurata tarkalla silmällä, sillä parinsadan miljoonan hankkeeseen liittyy aina monenlaisia riskejä. Kuten HKL:ssäkin, myös HSY:ssä vain pieni osa käydyistä keskusteluista näkyy suoraan kirjallisissa päätöksissä. Itse koen HSY:ssä tärkeimmäksi pitää esillä koko metropolialueen kokonaisetua ja HSY:n riittäviä toimintaedellytyksiä. Jäsenkunnat eivät aina tee HSY:n työstä helppoa.

Maakuntavaltuusto – Ei ihan turha sittenkään?

Loppusyksy oli aktiivista aikaa myös maakuntavaltuustossa, joka kokoontui muutamaan otteeseen kokoustamaan ja tekemään seminaarityötä. Nykyinen Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto on siis koottu jäsenkuntien valtuutettujen joukosta periaatteella halukkaat – tai ainakin vähiten vastustavat. Suhtauduin tähän nakkiin aluksi melkoisella skeptisyydellä, enkä edelleenkään ole suuresti vakuuttunut ko. pumpun vaikuttavuudesta. Silti on pakko myöntää, että Uudenmaan muiden kuntien päättäjien kanssa hengaaminen on varsin avartavaa. Helsinki on paitsi hieno kaupunki, myös Uudenmaan keskus, ja meidän päätöksemme heijastuvat pitkälle kaupungin rajojen ulkopuolelle. Siksi on vastuullista olla ainakin jossain määrin perillä muiden kuntien näkökulmista ja laajentaa omaa perspektiiviään myös kehäteiden ulkopuolelle.

Mitä seuraavaksi?

Valtuustotyö alkaa vauhdilla taas loppiaisen jälkeen. Valtuustossa on tarjolla alkuvuodesta ainakin hieman keskustelua Fennovoimasta. Helsinki-Tallinna-tunnelin selvitys valmistuu helmikuussa ja Vanhankaupunginkosken oudoista lähtökohdista tehdyn kehitysselvityksen pitäisi senkin olla pian valmis. HKL:ssä eteen tulee pohdintaa siitä, miten kaupunkipyöräverkostoa kehitetään parhaalla mahdollisella tavalla käsillä olevien mahdollisuuksien rajoissa, ja HSY:ssä iso ponnistus on strategian valmistelu.

Laita viestiä jos joku näistä tai mikä tahansa muu kaupungin asia kiinnostaa!

Ps. Valtuutettujen sivut kaupungin järjestelmässä ovat nyt auki. Täältä voit seurata mitä kukakin on valtuustossa tehnyt ja puhunut. Oma linjani on säästellä sanomiset siihen, kun on jotain rakentavaa lisättävää keskusteluun. Kärkäs puheenvuorojen kahmiminen valtuustosalissa on yksi tapa vaikuttaa, mutta ei suinkaan ainut tai yleensä edes se paras.