Kun ikäluokat pienenevät, korkeakoulut joutuvat uudistumaan

Viime vuosina syntyvien lasten määrä on vähentynyt niin paljon, että 18 vuoden päästä koko 18-vuotiaiden ikäluokassa on vähemmän nuoria kuin korkeakouluissa aloituspaikkoja.

(Yhteiskirjoitus Mikko Särelän kanssa, julkaistu Helsingin Sanomissa 30.6.2019)

 

Suomen korkeakoulujen sisäänotto on nykyisellään yhteensä noin 48 000 opiskelijaa ja nyt täysi-ikäiseksi tulevan ikäluokan koko noin 60 000 henkeä. Viime vuosina syntyvien lasten määrä on vähentynyt niin paljon, että 18 vuoden päästä koko 18-vuotiaiden ikäluokassa on vähemmän nuoria kuin korkeakouluissa aloituspaikkoja.

Syntyvyyden laskua käsitellään usein kansantalouden huoltosuhteen haasteena. Se vaatii kuitenkin sopeutumista kautta yhteiskunnan, myös korkeakoulupolitiikassa. Kärjistetysti ensin loppuvat lapset kyläkouluista, sitten nuoret lukioista ja lopuksi korkeakoulut kärsivät opiskelijapulasta.

Tilanteeseen voidaan vastata lisäämällä opiskelijoiden määrää, kasvattamalla opiskelija­kohtaista rahoitusta tai karsimalla korkeakouluverkostoa. Uusia opiskelijoita voidaan saada kansainvälisistä opiskelijoista, nostamalla kantaväestön koulutustasoa ja lisäämällä korkeakoulujen roolia aikuiskoulutuksessa ja jatkuvan oppimisen tuottajina.

Kansainvälistymisen edellytyksenä on kansainvälisen vertailun kestävä opetuksen taso ja ulkomaalaisten opiskelijoiden sujuva siirtymä työelämään. Koulutustason nosto vaati puolestaan koko koulutusjärjestelmän kehittämistä varhaiskasvatuksesta alkaen, jotta mahdollisimman laajalla osalla ikäluokasta on edellytykset suoriutua korkeakouluopinnoista. Jatkuvan oppimisen laajempi tarjoaminen tarkoittaa uudenlaisten toimintamallien ja rahoitusjärjestelmien luomista.

Korkeakouluverkon karsiminen tietää vaikeaa aluepoliittista neuvottelua, joskin verkko-opetuksella ja korkeakoulujen välisellä liikkuvuudella voidaan tasoittaa alueiden välisiä eroja koulutustarjonnassa.

Mihin tahansa keinojen yhdistelmään päädytäänkin, työ kannattaa aloittaa heti, sillä niiden edellyttämät muutokset ja kehittäminen vaativat väistämättä aikaa.

Mikko Särelä

tekniikan tohtori, Helsinki

Atte Harjanne

kansanedustaja (vihr), Helsinki