Suomi aikoo vahvistaa EU-puheen­johtajakaudellaan Euroopan unionin globaalia ilmasto­johtajuutta. Ilmasto- ja energia­poliittisessa keskustelussa päästöjen vähentäminen ja kestävä kehitys rinnastuvat usein uusiutuvan energian lisäämiseen. Uusiutuvan energian lisääminen on myös EU:n ilmastopolitiikan keskeisiä tavoitteita.

Uusiutuvan energian korostaminen jättää kuitenkin ydinvoiman taka-alalle. Ydinenergia sivuutetaan usein näissä yhteyksissä.

Ydinenergia on nykyisin tärkein vähäpäästöisen sähkön lähde Euroopassa. Euroopan komission viime vuonna julkaisemassa ilmastovisiossa ydinenergian tuotannon oletetaan pysyvän samalla tasolla vielä vuonna 2050.

Jo ydinenergian nykyisen tuotantotason säilyttäminen vaatisi suuria investointeja sekä nykyisiin laitoksiin että uusien rakentamiseen. Silti ydinvoima mainitaan komission visiossa vain ohimennen ilman toimenpide-ehdotuksia. Tähän pitäisi saada muutos valmisteilla olevassa EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiassa, jonka keskeiset elementit on tarkoitus määritellä Suomen puheenjohtajakaudella.

Tutkimusten valossa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei lisätä lainkaan, ellei hiiltä saada energian­tuotannossa otettua talteen ja varastoitua. Silti investoinnit fossiiliseen energiantuotantoon jatkuvat.

Täysin uusiutuvasta energiataloudesta on tehty monia mallinnuksia, usein toiveikkain oletuksin energian varastoinnista. Varastointiin ja säätöön liittyvät haasteet kasvavat nopeasti, kun uusiutuvan energiantuotannon osuus lähestyy sataa prosenttia. Kun palettiin otetaan mukaan ydinenergia, ei tarvita valtavia energiavarastoja tai ylimääräistä kapasiteettia säätötarkoituksiin.

Uusiutuvaksi energiaksi luetun biomassan käyttö törmää no­peasti ekologisiin rajoihin ja hiilinielujen tarpeeseen. Jos tuotannoltaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman tasauksessa nojataan fossiiliseen kaasuun, päästöt eivät laske riittävän paljon ja tarpeeksi nopeasti.

Vaikka esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergia ja geoterminen energia ovat erinomaisia tapoja tuottaa energiaa vähin päästöin, uusiutuvan energian osuus koko tuotannosta ei ole ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta oleellinen mittari. Tehokkaampaa olisi keskittyä nimenomaan päästöjen vähentämiseen.

Teknisesti ydinvoiman tuotantoa voitaisiin lisätä nykytasosta. Ydin­energia on toimiva tapa tuottaa luotettavasti sähköä osana monipuolista energiapalettia, ja sovelluksia lämmön tuottamiseen kehitetään.

Ydinjätteet voidaan varastoida turvallisesti, ja ydinjätteen määrä on verraten vähäinen ydinvoiman tuottamiin energiamääriin ja muiden energiamuotojen ympäristö­vaikutuksiin suhteutettuna.

Ydinenergiaa karsastetaan monessa Euroopan maassa, vaikka ydinvoimaloiden ennenaikainen alasajo ja lisärakentamisen estäminen ovat ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa.

EU on parhaillaan valmistelemassa kestävän rahoituksen kriteerejä, joilla pyritään ohjaamaan investointeja päästövähennyksiä suosiviksi. Näillä näkymin kriteerit eivät luokittele ydinenergiaa kestävän kehityksen mukaiseksi ratkaisuksi. Katsoi asiaa sitten terveyden, päästöjen tai biodiversiteetin suojelun kannalta, linjaus on huolestuttava.

Suomessa ydinenergia hyväksytään laajalti, ja myös kiinnostus uudenlaisia pienreaktoreita kohtaan on kasvanut. Suomalaista ydinenergia- ja turvallisuusosaamista arvostetaan myös kansainvälisesti.

Samaan aikaan Suomessa panostetaan muun muassa tuulivoiman, akkuteknologian ja lämpövarastojen kehittämiseen. Suomi voi olla esimerkki maasta, jossa ei sorruta eri tuotantomuotojen vastakkainasettelun vaan tehdään energiapolitiikkaa tavoitteet edellä.

Suomella olisi hyvät lähtökohdat ajaa Euroopassa ilmasto- ja energiapolitiikkaa, jossa ydinvoimaa hyödynnetään uusiutuvan energian rinnalla. Pyrittäessä hiilidioksidipäästöjen nopeaan vähentämiseen on yksinkertaisesti vastuutonta sulkea ydinenergian kaltainen toimiva teknologia ulkopuolelle. Ilmastokriisin edessä ei ole varaa nirsoilla.

Atte Harjanne ja Ville Tulkki

Harjanne on kansanedustaja (vihr). Tulkki on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusryhmän päällikkö, joka koordinoi pienreaktoreiden turvallisuutta tarkastelevaa Elsmor-hanketta.