Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat Suomen strategisia intressejä, joiden tulisi näkyä myös omistajaohjauksessa.

Suomen valtio on merkittävä yritysten omistaja. Valtion yli puoliksi omistamissa firmoissa on töissä yli 65 000 ihmistä ja ne pyörittävät yli 35 miljardin liikevaihtoa. Useimmat niistä toimivat enemmän tai vähemmän kilpailuilla markkinoilla, mutta lopulta ne tekevät mitä valtio lakien puitteissa niiltä omistajaohjauksessa vaatii.

Omistajaohjauksen periaatteiden valmistelu on käynnissä paraikaa. Ympäristöjärjestöt ovat vedonneet sen puolesta, että omistajaohjaukseen kytkettäisiin vahvasti myös ilmastopolitiikka. Järjestöt ovat aivan oikeassa, eikä tässä pitäisi olla mitään epäselvää. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen ovat Suomen strateginen intressejä. Siksi ilmastonmuutoksen hillinnän – ja luonnon monimuotoisuuden suojelun – tulee näkyä myös omistajaohjauksen periaatteissa. 

Ilmastonmuutoksen hillinnän – ja luonnon monimuotoisuuden suojelun – tulee näkyä myös omistajaohjauksen periaatteissa.

Suomen valtion enemmistöohjauksessa on useita yhtiöitä, jotka nojaavat vielä vahvasti fossiilitalouteen. Esimerkiksi Gasum hoitaa maakaasun jakelua, Fortum polttaa hiiltä ja kaasua sähköksi. Nykytilanteesta huolimatta näille yhtiöille voi nähdä selkeät polut tulevaisuuteen. Gasumin putkissa kaasun täytyy vaihtua täysin biopohjaiseksi tai synteettiseksi, ja Fortumin tuottaa lämpö ja sähkö päästöttömästi. Kolmas iso fossiilifirma Valtion taskussa onkin vaikeampi pala. Se on Vapo, maailman johtava turveteollisuusyritys ja valtava puupolttoaineiden tuottaja.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen siedettävälle tasolle tarkoittaa käytännössä turpeesta luopumista ja biodiversiteetin ja hiilinielujen ylläpito ja biotaloustuotteiden kehittäminen lyö rajat pellettitehtailulle. Vapolta lähtee siis iso osa bisneksestä alta. 

Mutta mikä Vapon bisnes itse asiassa on? Rautatiehallituksen Puutavaratoimisto nimettiin Valtion Polttoainetoimistoksi 1945, ja silloin vastuulla oli polttopuiden ja puutavaran hankinta valtion tarpeisiin. Ison mittakaavan turvetuotanto käynnistettiin vasta 1970-luvulla öljykriisin myötä. Historiansa aikana Vapo on ehtinyt tehdä monenlaista, kuten suunnitella dieselin valmistamista turpeesta, mikä on ilmaston ja ympäristön kannalta varsin kamala idea.

Nyt käsillä ei ole öljykriisi, vaan valtavan paljon vaikeampi ja valtavampi ilmastokriisi. Päästöt on saatava globaalisti nopeasti jyrkälle lasku-uralle, ja se urakka koskee myös Suomea. Yksi keskeinen teknologia päästövähennyksiin ovat päästöttömällä energialla valmistetut synteettiset polttoaineet, joita voi periaatteessa tehdä vaikka ilmasta. Tällaisia power-to-x-ratkaisuja tarvitaan käytännössä väistämättä, sillä monia päästöljä aiheuttavia prosesseja ja teknologioita ei nykytiedon valossa voi käytännössä suoraan sähköistää. 

Vapolle synteettisten polttoaineiden valmistus sopisi kuin kuokka suohon.

Vapolle synteettisten polttoaineiden valmistus sopisi kuin kuokka suohon. Vapoon liittyen valtion ”strategisena intressinä on varmistaa kotimaisten polttoaineiden saatavuus energiatuotantoon kaikissa olosuhteissa”. Kun turpeen tie tulee loppuun ja puussa rajat vastaan, on ainoa kotimainen polttoaineen lähde lopulta sähkö, ja täällä on tilaa ja osaamista tehdä sitä paljon ja päästöttömästi. Ehkäpä Vaposta voisi siis tulla Vasypo.

Tärkein este synteettisten polttoaineiden tiellä tällä hetkellä on hiilen riittämätön hinta, joka heikentää niiden kilpailukykyä. Kun tiedossa kuitenkin on, että niitä tarvitaan, olisi julkisomisteinen, valtion ohjaama firma luonteva kantamaan edelläkävijyyteen liittyviä riskejä. (Toinen este muodostuu siitä, jos synteettisiä polttoaineita ei hyväksytä mukaan erilaisiin biosekoitevelvotteisiin – tämä pitää korjata omistajaohjausvalinnoista riippumatta, ja saattaisi jo itsessään saada investointeja liikkeelle.)

Oli Vapon tulevaisuus millainen tahansa, on valtion omistajaohjaus joka tapauksessa on tärkeä työkalu Suomen ilmastotavoitteiden ja huoltovarmuuden turvaamiseen. Siksi omistajaohjauksen periaatteiden on oltava kunnossa, kunnianhimoisia ja rohkeita.

Turpeen pitää jäädä jatkossa suolle. Onneksi polttoainetta voi tehdä päästöttömällä sähköllä.