Kvartaalikatsaus eduskuntaan ja valtuustoon IV/2019

Vuoden viimeinen neljännes on budjettien aikaa. Loppuvuodesta vaihtui myös pääministeri, ja ilmasto-odotukset kasaantuvat.

Vuosi 2019 on saatu päätökseen, ja on aika vetää tiiviisti yhteen viimeisen vuosineljänneksen kuulumiset lokakuusta joulukuuhun. Tästä ajanjaksosta saadaan varmasti lukea vielä erinäisistä muistelmista, kun monien käänteiden päätteeksi pääministeri Antti Rinne esitti eronpyyntönsä, ja tilalle saatiin Sanna Marinin vetämä hallitus. Näitä käänteitä onkin jo ruodittu aika kattavasti eri medioissa, joten katson itse nyt mieluiten eteenpäin luottavaisin fiiliksin: Sanna Marinissa on aineista historiallisen hyväksi pääministeriksi, ja meillä on edelleen sangen hyvä hallitusohjelma.

Toinen otsikoissa pyörinyt hässäkkä on ollut Al-Holin leirin suomalaisten kohtalo. Yhtään aihetta vähättelemättä on pakko todeta, että asia on saanut mittakaavaansa nähden absurdin määrän huomiota. Kaiken metakan aikana on käynyt aika selväksi, että vihreän ministerin opportunistinen horjuttaminen ja omaa asemaa pönkittävän pelon ruokkiminen on ollut valitettavan monille lasten oikeuksia tai oikeusvaltioperiaatetta tärkeämpää. Toivottavasti pulssi tasaantuu tässä joulutauolla. Itse aiheesta RKP:n Anders Adlercreutz kirjoitti siinä määrin hyvin, ettei minulla ole pahemmin lisättävää.

Hässäkät syövät harmillisen tehokkaasti kaistaa ja huomiota kaikelta muulta merkittävältä.

Tällaiset hässäkät ovat siitäkin harmillisia, että ne syövät tehokkaasti kaistaa ja huomiota kaikelta muulta merkittävältä. Ja paljon muuta toki tapahtui. Kvartaalin aikana järjestettiin nippu tärkeitä kansainvälisiä kokouksia, joissa mm. hahmoteltiin EU:n tuleva European Green Deal -ohjelma, pidettiin Nato edelleen kasassa ja flopattiin yrityksessä saada Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseen isompaa vaihdetta silmään. Briteissä Boris Johnson vei voiton ja Brexit häämöttää entistä varmempana. Toivottavasti lopputuloksena on rakentava ja tiivis EU:n ja Iso-Britannian yhteistyö eivätkä V for Vendetan näkymät. 

Loppusyksyn keskeistä politiikan sisältöä sekä valtion että kuntien tasolla on budjeteista päättäminen. Periaatteessa ne ovat tärkeimpiä yksittäisiä kokonaisuuksia koko vuonna, sillä se, mistä ja kuinka paljon veroja ja maksuja kerätään ja mihin niitä käytetään ohjaa yhteiskunnallista kehitystä valtavasti. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että budjettien taustalla on laaja valmistelu ja usein pitkät neuvottelut, ja ne laaditaan vallitsevan poliittisen todellisuuden puitteissa. Varsinaiset päätökset ovat lopulta vain sinettejä pitkille prosesseille, joihin on tärkeää vaikuttaa niiden aikana – ja oikeastaan jo ennen niitä vaikuttamalla siihen, mistä ja miten politiikassa puhutaan ja mitä valmistellaan. 

Itselläni on tässä loppusyksyllä ollut kaksi omaa merkittävää proggista. Lokakuussa teimme kokoomuksen Heikki Vestmanin kanssa toimenpidealoitteen pienten sarjatuotettujen ydinreaktoreiden sääntelyn edistämisestä. Aloite keräsi mukavan nipun allekirjoituksia kollegoilta, ja sitä on nyt käsitelty talousvaliokunnassa asiantuntijoita kuulemalla. Samoihin aikoihin aloitteen jättämisen kanssa työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti, että ydinenergialain kokonaisuudistusta ryhdytään valmistelemaan työryhmän voimin. On ilmaston ja luonnon suojelemisen kannalta kriittisen tärkeää, että ydinvoiman kehittämistä ja rakentamista edistetään osana päästötöntä energiapalettia.

Toinen isompi homma oli yhdessä Mari Pantsarin, Jussi T. Erosen, Janne M. Korhosen, Antti Korpelaisen ja Heikki Koposen kanssa valmisteltu julkaisu “Suomen on varauduttava ilmastokriisiin – 6 ohjetta sitkeän ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseen“. Pamfletti löytyy pdf-muodossa täältä ja nettisivuna täältä. Pohdimme siinä ilmastokriisin todellisuuden vaatimia toimia Suomen politiikalle. Yhteistyötä kirjoittajaporukalla on tarkoitus jatkaa, ja oma hommani on tietysti edistäää ohjeitamme politiikassa kansanedustajana.

Eduskunta

Eduskunnan loppusyksyä määritti tosiaan hallituskriisin ja Al-Hol-debatin ohella vuoden 2020 budjetin käsittely. Talous- ja puolustusvaliokuntien jäseninä itse olen keskittynyt sen jumppaamiseen niiden näkökulmasta, korostaen tietysti ilmastotoimia ja biodiversiteetin suojelua. Näiden haasteiden ratkaisussa Suomen tulee tehdä osansa ja kantaa vastuunsa.

Pidemmän päälle kysyntää voi olla vain sellaisilla tuotteilla ja palveluilla, jotka ratkaisevat kestävästi ilmasto- ja biodiversiteettihaasteita.

Siinä – ja vain siinä – on järkeä myös elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Pidemmän päälle kysyntää kun voi olla vain sellaisilla tuotteilla ja palveluilla, jotka ratkaisevat kestävästi ilmasto- ja biodiversiteettihaasteita – ja mielellään skaalautuvat globaaliin mittakaavaan.

Kaiken elinkeino- ja teollisuuspolitiikan tuleekin tukea tällaisen liiketoiminnan  kehittämistä, syntymistä ja skaalautumista. Tukien ja lakien tulee ohjata päästöttömän energian tuotantoon, teollisten prosessien dekarbonisaatioon, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen.

Tästä näkökulmasta talousarviossa tehdään monia ihan oikeita asioita: Fyrkkaa kiertotalouden edistämiseen ja biokaasuohjelman toteuttamiseen , energiatukea investointeihin ja selvityksiin, jotka edistävät energiajärjestelmään muuttamista vähähiiliseksi, tukea kivihiilestä luopumiseen ja resursseja energia-ja ilmastostrategian toimeenpanoon. 

 Vuoden päästä meillä täytyy olla pöydällä vielä paljon vaikuttavampi, vähähiilistä maailmaa rakentava budjetti.

Valmista ei tietenkään vielä tule, vaan vuoden päästä meillä täytyy olla pöydällä vielä paljon vaikuttavampi, vähähiilistä maailmaa rakentava budjetti. Sitä valmistellessa on keskityttävä olennaiseen, pohjattava päätökset tieteeseen ja mitattava niitä asioita, joilla on väliä. Ilmastopaneelin lokakuun alussa laskemat päästövähennystarpeet alleviivaavat sitä, että entistä vaikuttavampia toimia tarvitaan kautta linjan.

Puolustuksen osalta budjetissa korotetaan Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoja henkilö- ja tehtävämäärien ja kertausharjoitusten lisäämiseksi ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuden toimintamallin rakentamiseksi, ja kriisinhallintaan panostetaan. Oikeita toimia epävakaalla polulla olevassa maailmassa.

Budjetin ja pienydinvoiman ohella talousvaliokunnan listalla on ollut muun muassa Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite, Sitraa ohjaavien lakien uudistaminen ja EU-tason finanssi- ja rahoituspolitiikkaa. Kaivoslaista on kuultu todella laajaa asiantuntijajoukkoa, ja on ilmeistä että lainsäädännössä on paljon paikattavaa sekä ympäristönsuojelun että taloudellisen hyödyn jakautumisen näkökulmasta. Tämä linjataan myös hallitusohjelmassa, mutta on erittäin hyvä, että laaja aloite ja aktiivit sen takana kirittävät tätä työtä. Samalla on hyvä tiedostaa, että kaivannaisia tarvitaan myös resurssiviisaassa kiertotaloudessa. Sitran hallintoa selkeytetään ja riippumatonta asemaa on tarkoitus korostaa. EU-politiikan julkinen keskustelu ja huomio on viime aikoina ollut muualla kuin finanssipolitiikassa, mutta taustalla pankkiunionin viimeistely etenee, vaikka eri maiden ja alueiden erilaiset tilanteet ja käytännöt oman kitkansa tuovatkin.

Puolustusvaliokunnan loppusyksy on ollut suurelta osin erilaisia valmistelevia ja taustoittavia asiantuntijakuulemisia, sillä lainsäädäntötyötä on ollut varsin vähän. Lokakuussa valiokunta vieraili Virossa, jossa vaikutuksen tekivät virolaisten panostukset puolustuksen nopean valmiuden kehittämiseen ja harjoitteluun sekä sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön. Syksyn mittaan jokainen Hornetien korvaajaa tarjoavista HX-kandidaateista on myös käynyt esittäytymässä. HX-hanke etenee seuraavaksi suorituskykytestauksiin Pirkkalassa. Hallitusohjelmaan kirjatun asevelvollisuusjärjestelmän kehittämistä pohtivan työryhmän asettaminen viivästyi hallitushässäköiden takia, mutta sen pitäisi aloittaa nyt vuoden alkupuolella. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelu sen sijaan on saatu alulle, ja olen sitä seuraavan parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen. 

Valtuusto

Helsingin politiikan syksyä värittänyt keskustatunnelin kaatumista seurannut tunnelikiista tasoittui onneksi verraten nopeasti, ja kaupunkia on kehitetty rakentavassa hengessä. Loka-joulukuun aikana valtuusto on kokoontunut kuudesti. Itse ehdin mukaan neljään kokoukseen.

Hitas-järjestelmän jatkoa eivät puolusta sen enempää taloustieteen teoriat kuin empiiriset havainnotkaan.

Lokakuun kokousten kiinnostavin asia oli keskustelu Hitas-järjestelmän tulevaisuudesta, kun käsittelyssä oli kokoomuksen Otto Meren aloite koko systeemin kuoppaamisesta. Ymmärrän hitaksen taustalla olevat hyvät aikeet, mutta järjestelmän jatkoa eivät puolusta sen enempää taloustieteen teoriat kuin empiiriset havainnotkaan. Äänestin siksi Meren aloitteen puolesta. Vaikka tämä kanta hävisikin, hyväksyi valtuusto kuitenkin selvin äänin vihreiden Tuomas Rantasen ponnen hitas-järjestelmän hyötyjen ja ongelmien selvittämisestä ja järjestelmän mahdollisesta korvaamisesta. Myös Nuutti Hyttisen ponsi hitas-sijoittamisen hillitsemisestä meni läpi. Ennustankin, että hitas siirtyy historiaan seuraavien vuosien aikana, ja hyvä niin.

Marraskuussa käsiteltiin budjettia ja nuorten ja kuntalaisten aloitteita. Nuorten aloitteita lueskellessa tulee mieleen, että jonkinlainen osallistuva budjetointi purisi niiden aiheisiin usein aloitekäsittelyä paremmin. Nuorille on kaupungissa oma RuutiBudjetti-systeeminsä, jota voisi olla paikallaan laajentaa. Myös koko Helsingin osallistuva budjetointi vedettiin ekaa kertaa läpi nyt syksyllä. Tuloksena on hyviä hankkeita, mutta tulokset osoittavat myös tällaisen järjestelmän rajat, kun äänestyksissä aktiivisia ovat helposti suhteellisen hyväosaiset kaupunkilaiset. Noin muuten kuntalaisille suosittelen aloitteiden sijaan lähtökohtaisesti aktiivista yhteydenpitoa valtuutettuihin tai virkakuntaan, se toimii usein paremmin.

Helsinki valmisteli budjettinsa hyvin erilaisissa tunnelmissa kuin muut Suomen kunnat. Rahaa ei tietenkään ole liikaa, mutta kasvavan ja vetovoimaisen kaupungin talous on helpompi saada jaloilleen. Haasteina ovat  infran ja julkisten palveluiden tason saaminen riittämään kaupungin kasvaessa ja hyvinvoinnin tasainen jakaminen. Vuoden 2020 talousarvio Helsingissä vastaa näihin melkoisen hyvin. Se noudattaa kaupungin strategiaa, ja lisäpanostuksia saadaan muun muassa kävelyreitteihin, hiilineutraalin kaupungin suunnitteluun, tontinluovutuksen tehokkaampaan toimeenpanoon ja koulujen alueellista kehitystä tasaavaan PD-rahoitukseen.

Muita loka-joulukuun kiinnostavia valtuuston asioita ovat olleet muun muassa Kalasataman Nihdin tiivis ja korkea asemakaava 3000 asukkaalle ja Vantaan ratikka. Helsingin osuus Vantaan sporasta on pieni, mutta kaupunkien kehittäminen raiteiden ympärille on yleisesti hyvää kehitystä. Raidehankkeita arvioidessa suoraviivaiset hyöty-kustannuslaskelmat antavat yleensä todella rajallisen ja osin harhaanjohtavan kuvan, sillä niissä ei huomioida maan arvon ja kaupunkirakenteen muutosta kunnolla. 

Valtuutetut ovat kynäilleet myös jälleen ahkerasti aloitteita, joista on hyvinä mainittava ainakin Leo Straniuksen aloitteet ekologisesta kompensaatiosta kaavoituksessa ja Töölönlahden avoimesta urheilupuistosta sekä Petra Malinin aloite valosaasteen vähentämisestä. 

Vihreiden valtuustoryhmän vetäjä vaihtui syksyn päätteeksi. Erinomaista duunia tehneen Kaisa Hernbergin jatkajaksi valittiin timanttinen Reetta Vanhanen, joten valtuustoryhmä pysyy osaavissa käsissä. 

Loppusyksyn kohokohtana on nostettava esiin myös se, että Helsingin kaupungin todella hieno Ilmastovahti-palvelu on nyt julkistettu! Ilmastovahti on verkkopalvelu, josta voi sekä seurata Helsingin ilmasto-ohjelman etenemistä että pureutua siihen, miten eri toimenpiteiden oletetaan päästöjä vähentävän. Kansalliset ilmastotoimet tulisi saada vastaavanlaisen linssin alle mahdollisimman pian.

Mitä seuraavaksi?

Vuodenvaihteessa siirryttiin uudelle vuosikymmenluvulle. 2020-luvun näkymistä lienee paikallaan kirjoittaa laajempi oma bloggauksensa. Itse vuoden suhteen on ykkösasia on, että hallitus osoittaa kykynsä tehdä ilmastotavoitteiden mukaisia päätöksiä. 

Vuoden 2020 ykkösasia on, että hallitus osoittaa kykynsä tehdä ilmastotavoitteiden mukaisia päätöksiä.

Kaupunginvaltuusto kokoontuu joulutaon jälkeen tammikuun puolessa välissä. Eduskunnassa virallinen breikki jatkuu helmikuun alkuun asti, mutta töitä riittää kyllä istuntotauollakin. Vietän alkuvuodesta myös muutaman viikon kansallisella maanpuolustuskurssilla.

Tapaamiset

Tässä taas listana ne tahot, joiden kanssa olen erikseen istunut politiikkaan liittyen kuluneen kvartaalin aikana. Kuten ennenkin, nämä ovat tietysti vain osa kaikesta vuorovaikutuksesta erilaisten eturyhmien, lobbarien ja liikkeiden kanssa, kun näiden lisänä on esimerkiksi mailinvaihtoa, seminaareja, kutsutilaisuuksia, kuulemisia ryhmissä ja kokouksissa ja ihan satunnaisia kohtaamisia.

 

  • Aalto-yliopisto
  • Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
  • Airbus Defence and Space
  • Amcham
  • Ammattiliitto Pro
  • Climate Move
  • ENTSO-E
  • EUFORES
  • Forus
  • Greenpeace
  • Helsingin kaupunki
  • Helsingin Yrittäjät
  • HybridCoE
  • Ilmatieteen laitos
  • Iso-Britannian suurlähetystö
  • Kesko
  • Keskuskauppakamari
  • Kindred Group
  • Kuntaliitto
  • LUT-yliopisto
  • Metsä Group
  • Metsäteollisuus
  • MTK
  • Nettoenergia
  • NREP
  • NULUC
  • OP Ryhmä
  • Panimoliitto
  • Posti
  • Rakennusteollisuus
  • Rakli
  • Ranskan suurlähetystö
  • Rauhanliitto
  • Rud Pedersen
  • Seaborg Technologies
  • Sitra
  • Suomen Atlantti-seura
  • Suomen Ekomodernistit
  • Suomen luonnonsuojeluliitto
  • TEK
  • Teknologiateollisuus
  • Uber
  • Vapo
  • Vattenfall
  • Ympäristötiedon foorumi

 

Eduskunnassa napataan sometiedotukseen kuvat kaikista kansanedustajista. Dinosaurusfiilistelijänä pääsin poseeraamaan Luonnontieteelliseen museoon. (Kuva:  Hanne Salonen / Eduskunta)