COVID-19 tuli ja muutti kaiken. Lainsäädäntötyö jatkuu silti koronan varjossa.
“On vuosikymmeniä, jolloin mitään ei tapahdu, ja on viikkoja, jolloin tapahtuu vuosikymmenien edestä”, totesi kuulemma Lenin aikanaan. Nyt on eletty näitä jälkimmäisiä, ja asiaa olisi muutaman sadan sivun mittaiseen kvartaalikatsaukseen. Tässä kuitenkin tiivis yritys raapaista viime aikojen poliittista elämää omalta osaltani.
Vuoden – ja vuosikymmenen – ensimmäinen neljännes on ollut dramaattista aikaa. Poliittinen elämä heräili tuttuun tapaan loppiaisen jälkeen ja helmikuun ajan politiikan arki soljui vielä koko lailla totutusti, vaikka koronan eteneminen nosti jo huolta. Maaliskuussa räjähtäen kasvanut pandemia ylti tännekin, ja 16.3. alkaen Suomi on ollut virallisesti poikkeusoloissa. Koronan tuplaisku terveyteen ja talouteen tulee vaikuttamaan kaikkeen ympärillämme vielä pitkään, ja siitä kannattaa kerätä opit talteen.
Osallistuin itse 232. Valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille 20.1.-12.2. Päättäjiä ja vaikuttajia yhteiskunnan eri aloilta yhteen keräävällä kurssilla syvennytään Suomen kokonaisturvallisuuteen, ja keskeisenä osana sitä on valmiuslain sisällön ja soveltamisen pohtiminen. Oman kurssini ajoitus oli valitettavan osuva. Reilu kuukausi kurssin päättymisen jälkeen valmiuslaki otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön.
Maanpuolustuskursseilla on arvostettu maine, ja kurssi olikin erinomainen kokonaisuus mahtavassa seurassa. Suomalainen kokonaisturvallisuusajattelun varaan rakentuva varautuminen antaa hyvät eväät toimia kriisitilanteissa, ja siitä on eittämättä ollut jo nyt valtavasti hyötyä koronaan vastatessa. Kaikki ei silti tietenkään ole mennyt virheettömästi putkeen, eikä sellaista voisi odottaakaan. Erittäin nopeasti eskaloituva, vaikeasti rajattavissa oleva pandeamia, jossa yksittäisen asiantuntijaviranomaisen ja hallinnonalan rooli nousee aivan kriittiseksi, on tuonut mukanaan monia haasteita, joita ei ole välttämättä osattu ennakoida ja harjoitella. Vauhdissa on kuitenkin viisastuttu, kovia päätöksiä on saatu tehtyä ja suomalaiset ovat osoittaneet hienoa sisua ja luovuutta vastatessaan kriisin tuomiin vaikeuksiin.
Poikkeustilanne muistuttaa, ettei vaaleissa valita mielipiteitä, vaan päättäjiä.
Poikkeustilanne muistuttaa siitäkin, ettei vaaleissa valita mielipiteitä, vaan päättäjiä. Edustuksellisessa demokratiassa kansa valitsee parhaaksi kokemansa puolueet ja ihmiset kantamaan vastuuta. Vaalien alla keskustelu usein pyörii yksittäisten, melko tarkkaan rajattujen, asiakysymysten ympärillä. Se on ymmärrettävää ja monesti ihan perusteltua, mutta kuten nyt näemme, saattavat olosuhteet muuttua vaalien välillä aivan toisenlaisiksi. Marinin hallitus on onneksi näyttänyt tähän mennessä hienosti kykynsä tehdä päätöksiä ja kantaa vastuuta – ja eduskunnassa vallitsee yhteinen, rakentava ja ratkaisukeskeinen tahtotila kriisiin vastaamisessa.
Kriisi ei tietenkään ole vielä läheskään ohi, joten lopullisia arvosanoja on vielä aika aikaista jakaa.
Eduskunta
Korona näkyy eduskuntatyössä monin tavoin. Mitään reissuja ei luonnollisesti ole, talon ulkopuoliset – ja isoilta osin sisäisetkin – tapaamiset hoidetaan lankoja pitkin ja istuntosalikin pyritään pitämään väljänä. Viime viikkoina suuri osa päätöksenteosta on luonnollisesti liittynyt koronaepidemian ja sen talousvaikutusten rajoittamiseen. Eduskunnan roolina on ollut punnita ja arvioida hallituksen esityksiä. Aikataulupaine on kova ja päivät ovat olleet pitkiä, koska tällainen tilanne vaatii nopeaa ja ennakoivaa päätöksentekoa.
Kiireessäkään ei eduskunnan keskeistä roolia voi oikeusvaltiossa ohittaa tai hutiloida.
Kiireessäkään ei eduskunnan keskeistä roolia voi oikeusvaltiossa ohittaa tai hutiloida, ja nähdäkseni hallituksen ja eduskunnan yhteistyö on tässä pelittänyt pääsääntöisesti hyvin. Lehtijutuista on saattanut välillä välittyä kuva eduskunnasta kriittisenä jarruna toimille, mutta tässä on kyse enemmänkin hallituksen ja eduskunnan erilaisista näkökulmista. Eduskunta ja sen valiokunnat ovat kannattaneet hallituksen ennakoivia ja laajoja rajaustoimia ja nopeaa talouselvytystä johdonmukaisesti.
Alkuun koronakeskusteluissa painottuivat nopeat rajoitustoimet terveyden turvaamiseksi. Sen jälkeen keskustelussa polttopisteessä on ollut talouden kuilun siltaaminen, ja tällä viikolla keskustelu ns. exit-strategiasta on kiihtynyt. Se epäilemättä jatkuu vielä, ja kun polku hahmottuu selkeämmin, korostunee keskustelussa pidemmän aikavälin talouden korjaamisen luonne ja keinot. On keskeisen tärkeää, että tätä jälleenrakennusta tehdään ekologisesti kestävästi ja vähähiilistä siirtymää kiihdyttäen – muuten käsillämme on jatkuva sarja vielä pahempia kriisejä.
Olen itse koettanut pysyä koronatilanteesta ja sen vaatimista toimista kärryillä tutkimustietoa kahlaamalla ja tutkijoita jututtamalla. Olen saanut hurjan määrän erilaisia yhteydenottoja – kiitos niistä – ja koettanut parhaani mukaan yhdistää hyviä ideoita ja parasta tietoa ja tilannekuvaa oikeisiin ihmisiin. Tästä maasta löytyy valtavasti osaamista, luovuutta, tahtoa ja kykyä selättää epidemia, ja niin myös tehdään.
Tästä maasta löytyy valtavasti osaamista, luovuutta, tahtoa ja kykyä selättää epidemia, ja niin myös tehdään.
Oma käsitykseni on, että tästä päästään ulos pitämällä riittävät rajoitukset voimassa samalla kun kehitetään ja mobilisoidaan testaus- ja seurantakäytäntöjä ja kapasiteettia. Mobiilisovelluspohjainen taudinkantajien ja altistuneiden seuraaminen on nähdäkseni keskeinen tekninen edellytys sille, että massarajoituksista päästään tarkennetumpaan kontrolliin. Työ tällaisen eteen on Suomessakin jo aloittettu, kuten Helsingin Sanomat 5.4. kirjoittaa. Mitä hitaammin ja vähemmän tauti leviää ennen kuin tarkemman seurannan ja rajoittamisen tekniset ja lakitekniset edellytykset ovat kasassa, sen parempi. Jokaisella on edelleen suuri vastuu tästä omassa elämässään.
Eduskunta on tietysti muutakin kuin koronaa. Talousvaliokunta ehti piipahtaa Brysselissä Euroopan komission vieraana hieman ennen kuin korona laittoi vierailut pannaan, ja valiokunta onkin käsitellyt ahkerasti EU:n toimia kestävän siirtymän ja päästövähennysten rahoitukseen. Nostin itse kirjallisella kysymyksellä esiin huolen siitä, että EU on kategorisesti sulkemassa ydinvoiman kestävän rahoituksen ulkopuolelle. Tämä on tieteen vastaista ja ainoastaan kaasulobbarien intressien mukaista, eikä sitä voi hyväksyä.
Toisen kirjallisen kysymyksen tein autojen biopolttoaineisiin liittyen. Sähköistyminen on pidemmän päälle tärkein polku liikenteen vähäpäästöisyyteen, mutta siirtymävaiheessa kestäviin raaka-ainevirtoihin perustuvien biopolttoaineiden rooli korostuu. Siksi sekoitevelvoitteen ja konversiosäädösten pitäisi tukea siirtymää nykyistä fiksummin ja kustannustehokkaammin.
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla on käynnissä kaksi merkittävää prosessia, joissa olen mukana. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kuvaa jaetun käsityksen maailman tilasta ja suunnasta ja linjaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraaviksi vuosiksi. Asevelvollisuuden kehittämistä pohtiva parlamentaarinen komitean tavoitteena on kehittää systeemiä niin, että korkean maanpuolustustahdon pysyy yllä ja yhdenvertaisuus paranee. UTP-selonteon seurantaryhmässä olen jäsen, asevelvollisuuskomiteassa varajäsen. Kummankin työn aikataulut ovat toki olleet koronan takia myllerryksissä, mutta etenevät kyllä.
Koronaan varautuminen on näkynyt myös oman nakkilistani pitenemisenä. Valiokuntien varajäseniä lisättiin, ja olen jatkossa myös ulkoasianvaliokunnan varajäsen. Toimin tätä nykyä myös vihreän eduskuntaryhmän neljäntenä varapuhiksena.
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto ehti kokoustaa tammi-maaliskuussa kuusi kertaa. Tammikuun kokouksissa tärkeintä antia olivat nippu kaavoja ja aloitteita. Päätöksenteossa olivat muun muassa Pakilanpuiston koulukompleksin allianssin hankesuunnitelma, Vallilan ja Oulunkylän kaavoja ja vuokrausperiaatteita Kaarelaan ja Munkkaan sekä aloitteita koskien sähköautojen latausta ja PD-rahoituksen laajentamista.
Helmikuussa hyväksyttiin Helsinki Gardenin asemakaava. En ole hankkeen lopullisen muodon suurin fani, ja itse olisin mieluiten nähnyt kompleksin suoraan Nordiksen vanhan hallin tilalla. Mitään riittävän raskasta perustelua hankkeen torppaamiselle tällaisenaan en nähnyt, ja tässä nousee myös kämppiä hyvälle paikalle. Paljon keskustelua käytiin myös kokoomuksen ryhmäaloitteesta, jonka tavoitteena oli hyödyntää rajoitettua kilpailuttamista ja ulkoistamista perusterveydenhoidon saatavuuden parantamiseksi. Osin skeptisesti ulkoistuksiin suhtautuvanakin pidän ajatusta kannatettavana ja on hyvä että, se nyt etenee tarkkaan speksattuna.
Vanhankaupunginkosken padon osittaisen tai kokonaisen purkamisen vaikutukset selvitetään.
Maaliskuun kokouksista osallistuin vain ensimmäiseen (11.3). Toisen kokouksen ajankohtana oli jo viimeistään selvää, että eduskunnan toiminnan turvaamiseksi minun on syytä jättäytyä pois kaikesta fyysistä läsnäoloa vaativista valtuustotehtävistä. Nyt kokoukset on siirretty etäyhteyksien päähän, joten jatkossa osallistuminen taas onnistuu. Maaliskuun ensimmiäisessä kokouksessa oma aloitteeni Vanhankaupunginkosken padon purkamisen vaikutusten arvioinnista oli toisella kierroksella valtuustossa. Nyt tehdyn päätöksen mukaan padon osittaisen tai kokonaisen purkamisen vaikutukset selvitetään voimalan jo tapahtunut sulkeminen ja itähaaran kunnostuspäätös huomioiden. Päätös on hyvä ja toivottu, ja nyt odotellaan mielenkiinnolla selvitysten käynnistymistä ja etenemistä. Päätös oli myös yksimielinen, vaikka edelleen osalle valtuustokollegoista näyttää olevan mahdotonta hyväksyä ajatusta, että padon purulle on aito luonnonsuojelullinen motiivi ja perusteet.
Skippaamani maaliskuun toisen kokouksen tärkeimpiä päätöksiä olivat sähköisen etäkokoustamisen mahdollistaminen jatkossa ja Helsingin osallistuminen Turun ja Tampereen suunnan ratahankkeiden hankeyhtiöihin.
Helmikuussa puuhailimme yhdessä Korttelipihat takaisin -aktiivien ja piraattien Petrus Pennasen kanssa kaksi aloitetta viihtyisämmän, monimuotoisemman ja ilmastokestävämmän kaupungin edistämiseksi. Toisessa aloitteessa esitetään kantakaupungin korttelipihojen edistämistä ja toisessa viherkertoimen käyttöä myös kantakaupungin ja muiden jo rakennettujen alueiden yhteydessä.
Helsinki on toiminut koronan edessä päättäväisesti ja ripeästi, ja viestinyt kiitettävän aktiivisesti.
Koronavirus vaikuttaa tietysti massiivisesti myös Helsingin kaupungin toimintaan ja palveluihin, ja kaupunkilaisten elämään. Oma fokukseni on ollut sidottuna siinä määrin kansallisen tason politiikkaan, etten ole ehtinyt Helsingin osalta oikein muuta kuin seurata tilannetta ja huolehtia osaltani siitä, että tieto ja tilannekuva liikkuvat paikallistason ja kansallisen tason päätöksentekijöiden välillä. Helsinki on toiminut päättäväisesti ja ripeästi, ja viestinyt kiitettävän aktiivisesti. Hienoja esimerkkejä ovat mm. pikaisesti pystyyn laitettu Helsinki-apu ja kaupungin vuokranperinnän peruminen pahasti osumaa ottavilta yrityksiltä.
Lopuksi
Loppukevättä määrittelee tietysti se, miten koronaepidemiaa saadaan taitettua meillä ja maailmalla. Vaikka massarajoituksista päästäisiin optimistisimpien ennusteiden mukaisesti, on selvää, ettei mitään äkillistä paluuta entiseen ole edessä. Tällainen shokki aiheuttaa erittäin pitkäaikaisia ja pysyviä muutoksia yhteiskuntaan ja talouteen.
Mitään äkillistä paluuta entiseen ei ole edessä.
Elämä myös jatkuu kuitenkin koronan alla ja jälkeenkin. Ilmastonmuutosta ei ole peruttu, eikä maailma ollut valmis vielä ennen pandemiaakaan. On selvää, että hallitusohjelma kirjoitettiin varsin toisenlaisissa oloissa, mutta sen tavoitteet ja periaatteet ovat edelleen oikea ohjenuora politiikan tekemiseen. Kaikenlainen valmistelu eri ministeriöissä jatkuu, ja seuraavan vuosineljänneksen aikana on määrä saada valmiiksi muun muassa teollisuuden vähähiilisyystiekarttatyö ja ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistuksen pohjatyö, joista saadaan syötteitä lainsäädäntöön.
Vuoden 2021 kuntavaalit lähenevät nekin kuukausi kuukaudelta. Minut nimettiinkin jo ehdolle – jos haluat mukaan tähän projektiin tai itseäsi kutkuttelee ajatus ehdolle lähtemisestä, laita viestiä!
Tapaamiset
Tapaamiset olen omalta osaltani hoitanut 12.3. alkaen käytännössä pelkästään etänä, mutta näppärästi onnistuu asiantuntijoiden, sidosryhmien ja lobbarien kanssa jutustelu netinkin yli. Tässä lista tämän kvartaalin tapaamisista, samalla saatteella kuin ennenkin: Nämä eivät tietenkään kata kaikkea vuorovaikutusta ja päälle tulee esimerkiksi mailinvaihtoa, seminaareja, kutsutilaisuuksia, kuulemisia ryhmissä ja kokouksissa ja ihan satunnaisia kohtaamisia (mitään tapahtumia ja satunnaisia kohtaamisia tosin maaliskuun alun jälkeen ei tietysti ole pahemmin ollut).
- Aalto-yliopisto
- Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
- Aiforia
- Blic
- Cargotec
- Caruna
- Climate Move
- Elinkeinoelämän keskusliitto EK
- Energiateollisuus
- Hanken
- Helsingin kaupunki
- Helsingin yliopisto
- Korttelipihat
- Metallinjalostajat ry
- Miltton
- St1
- Suomen Ekomodernistit
- Suomen vuokranantajat
- Taipei Representative Office in Finland
- Tekniikan Akateemiset
- Teknologiateollisuus
- Think Atom
- TVO
- Uber
- Iso-Britannian suurlähetystö
- UPM
- Vake
- Wolt
Kansanedustajan korona-arki voi näyttää esimerkiksi tältä, kun kämpässä käydään kahta kokouspuhelua samaan aikaan.
Viimeisimmät kommentit