Politiikkaa koronan aikaan

Julkaistu Helsingin Vihreiden blogissa 21.4.2020

Jo toista kuukautta kestävä koronarajoitusten poikkeusarki on muodostumassa varsinaiseksi sukupolvikokemukseksi. Poikkeusolot ovat näkyneet myös politiikassa. Nopeasti eskaloitunut epidemiatilanne on edellyttänyt nopeaa päätöksentekoa periaatteellisesti hyvinkin merkittävistä asioista, ja fyysisten kokoontumisten rajoittamiseksi on etsitty uusia tapoja kokoustaa.

Demokratian kannalta tällainen poikkeustilanne tarkoittaa tarkkaa tasapainoilua. On tyypillistä – ja oikeastaan varsin hienoa – että vakavan uhan edessä puolueiden välinen yhteistyö tiivistyy ja huomio keskittyy uhan torjumiseen. Tällainen henkinen yhdentyminen itsessään korostaa johdossa olevien päättäjien asemaa. Samalla käyttöön otetut poikkeukselliset keinot, kuten valmiuslaki, keskittävät valtaa ihan käytännössä. Se on välttämätöntä kriisijohtamisen mahdollistamiseksi, mutta sen suhteen on oltava hyvin tarkkana, ja huolehdittava että valtaa keskitetään vain välttämättömässä määrin, ja väliaikaisesti.

On huolehdittava että valtaa keskitetään vain välttämättömässä määrin, ja väliaikaisesti.

Päättäjät eivät ole immuuneja viruksille, joten epidemian torjunta näkyy myös politiikkojen työn järjestelyissä. Kaikki ylimääräiset tilaisuudet ja joukkokokoontumiset on peruttu tai siirretty verkkoon, mutta päätöskokouksia on välttämätöntä pitää.

Helsingissä kaupunginvaltuusto kokoontuu nyt osittain etäyhteyksien yli. Ensimmäisen kokouksen perusteella homma toimii sangen hyvin, ja tarjoaa uuden kerroksen päätöksenteon läpinäkyvyyteen, kun kaupunkilaiset saattavat seurata kotioloistaan videon yli osallistuvia valtuutettuja. Itse kokoustin vaatekomerosta käsin.

Eduskunnassa asiantuntijoita kuullaan valiokunnissa nyt pääasiassa etäyhteyden yli ja eduskuntaryhmätkin pitävät kokouksensa suurelta osin etänä. Valtiosääntö ei ainakaan vielä veny eduskunnan ja sen valiokuntien etäkokouksiin, joten käyttöön on täytynyt ottaa toisenlaisia varotoimenpiteitä. Valiokunnat kokoontuvat suuremmissa huoneissa turvavälien takaamiseksi, ja täysistunnossa tavoitteena on, että paikalla olisi vain noin neljännes edustajista. Kun järjestely koskee myös äänestyksiä, vaatii se tietysti vahvaa luottamusta eri eduskuntaryhmien välillän oikeastaan aika hieno osoitus eduskunnan kulttuurista ja toimintakyvystä, että järjestely on saatu toimimaan.

Teknologian näkökulmasta korona osui otolliseen aikaan. Yhtä nopea harppaus etäkokouksiin olisi ollut paljon isompi haaste vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Vaikka odotan itse paluuta naamatusten työskentelyyn innolla, voidaan tästä pakon edessä digitalisoinnista varmasti ottaa monenlaista oppia myös jatkuvaan käyttöön.

Tärkeintä on se, että suomalainen demokratia toimii myös poikkeusoloissa.

Koronaepidemia on tuonut päätöksentekoon haasteita ja hauskojakin piirteitä. Kaupunginvaltuutettu saattaa nyt äänestää kissa sylissä ja kansanedustaja linjata komerosta käsin. Tärkeintä on kuitenkin se, että suomalainen demokratia toimii myös poikkeusoloissa.