Kirjallinen kysymys Suomen osallistumisesta miehitettyjen avaruuslentojen rahoitukseen

(jätetty eduskunnan puhemiehelle 1.3.2021)

Euroopan avaruusjärjestö ESA (European Space Agency) on kansainvälinen eurooppalainen avaruusjärjestö, johon kuuluu 22 jäsenmaata sekä muutamia muita tahoja, mm. Euroopan unioni. Järjestön tavoitteena on varmistaa Euroopan keskeinen rooli avaruuden tutkimuksessa ja tuottaa tuloksia tieteen eri aloilla sekä inspiroida uusia sukupolvia kiinnostumaan avaruudesta ja sen merkityksestä.

Avaruudella on Euroopalle myös kasvavaa taloudellista merkitystä, sillä tällä hetkellä eurooppalainen avaruussektori työllistää suoraan noin 40 000 ja epäsuorasti noin 250 000 työntekijää. Myös Suomessa toimii aktiivisesti useita avaruusliiketoimintaan keskittyviä erikokoisia yrityksiä. Toisaalta eurooppalaiset voivat odottaa ESA:n toiminnalta muitakin käytännön etuja, kuten parempia sääennusteita, kehittyneempiä mahdollisuuksia viestintään sekä varmempaa paikanmääritystä.

Myös Suomi on ESA:n jäsen muiden Pohjoismaiden lisäksi Islantia lukuun ottamatta. Suomi osallistuu ESA:n rahoitukseen noin 28 miljoonalla eurolla vuodessa, joka on selvästi muita Pohjoismaita pienempi summa verrattuna esimerkiksi maiden bruttokansantuotteeseen. Avaruussektorilla on kuitenkin kasvava merkitys myös Suomessa niin liiketoiminnan kuin tutkimuksen näkökulmasta. Olisikin aiheellista pohtia, olisiko myös Suomen järkevää olla suuremmalla budjettiosuudella mukana ESA:n toiminnassa.

Seuraava askel Suomelle voisi olla osallistuminen miehitettyjen avaruuslentojen rahoitukseen eli niin sanottuun miehitettyjen lentojen ja robotiikan vapaaehtoiseen ohjelmaan (E3P-ohjelma). Suomi on tällä hetkellä toinen ESA:n kahdesta jäsenmaasta, jotka eivät kyseiseen rahoitukseen osallistu. Rahoittajaksi ryhtyminen lisäisi jatkossa myös mahdollisuuksia saada suomalainen todennäköisemmin ura-astronautiksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Suunnitteleeko Suomi osallistumista Euroopan avaruusjärjestö ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen rahoitukseen tulevaisuudessa? 

Helsingissä 1.3.2021

Atte Harjanne

ruotsinautti2
Ruotsalainen astronautti Christer Fuglesang osallistui kahdelle sukkulalennolle ja poseeraa tässä kansainvälisen avaruusaseman huoltohommissa. Ihminen on luotaimiin verrattuna hankalasti hengissä pidettävä lihasäkki, mutta edelleen joissain puuhissa vaikeasti korvattava. Avaruuden asuttaminen on myös yksi avaruustutkimuksen pitkän tähtäimen selkeistä päämääristä (kuva: Nasa).