Kvartaalikatsaus eduskuntaan ja valtuustoon I/2021

Politiikassa eletään taas koronan hallitsemaa kevättä – onneksi rokotukset etenevät. Pandemia on pysynyt täällä verrattain hyvin kurissa, vaikka päätöksenteossa on nähty myös kompurointia.

Vuoden 2021 alkupuoli olisi voinut kulua paremmissakin merkeissä. Koronatartunnat lähtivät jälleen nousuun vuoden alussa, ja nousivat kolmannessa aallossa ennennäkemättömän korkeisiin lukuihin. Viruksen ärhäkämpi brittimuunnos on syönyt rajoitusten ja toimien tehoja, ja maaliskuun alussa Suomen julistettiin olevan jälleen poikkeusoloissa. Eduskunta siirtyi päätöksenteossa koronamoodiin, jossa täysistunnossa käsitellään pääsääntöisesti vain koronaan liittyviä tai muuten kiireellisiä asioita. Avaankin tällä kertaa kvartaalikatsauksessa alkuun hieman pidemmin ajatuksia koronatilanteen hoitamisesta alkuvuoden osalta. 

Katsaus koronatoimiin

Koronaan liittyvässä päätöksenteossa on nyt alkuvuonna nähty sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Isossa kuvassa tilanne on Suomessa pysynyt verraten hyvänä: tartuntojen, sairaalapotilaiden ja kuolemien luvut ovat jääneet täällä suhteellisen mataliksi samaan aikaan, kun monessa maassa Euroopassakan on nähty varsin karmeita lukuja. Myös taloudelliset vaikutukset ovat jääneet siedettävämmiksi, vaikka erityisesti palvelualojen kokema isku kova onkin. Samalla Suomessa rajoitukset ovat olleet maailman mittakaavassa kevyitä. Silti esimerkiksi nuorten ja opiskelijoiden tilanne ja pidemmän aikavälin seuraukset kuumottavat todella paljon. Vaikka rokotteita on saatu turhan hitaasti, on itse rokottaminen on rullannut mallikkaasti.

Kaikilta osin koronakriisin hoito ei kuitenkaan ole mennyt putkeen. Kuntavaalien siirto oli perusteltu ratkaisu, mutta ajautuminen tilanteeseen, jossa se oli huonoista vaihtoehdoista kenties paras ja tehtiin viime tipassa, olisi voitu välttää. Siirto herätti itselläni huolta ministeriön varautumisen tasosta yleisemmin. Koronahan ei ollut täysi yllätys, ja Suomessa oli jo vuonna 2012 valmisteltu varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten. On selvää, ettei kaikkeen voi varautua, mutta näin jälkikäteen tuntuu hurjalta, ettei tässä suunnitelmassa oikeusministeriön osiossa käsitellä vaaleja, demokratian ydinprosessia, lainkaan. Ja vaikkei tästä suunnitelmasta ollut apua, olisi terveysturvallisten vaalien valmistelu pitänyt laittaa isosti käyntiin jo pitkällä viime vuoden puolella, jotta esimerkiksi lakimuutoksiin olisi ollut aikaa. Ei suomalainen demokratia tästä siirrosta lopulta isoa klommoa ota, mutta siirto näin lähellä vaaleja oli eittämättä epäonnistuminen.

Myös tartuntojen torjunta rajoilla kangerteli. Suomihan on pitänyt itse rajaliikenteen kontrollin verrattain tiukkana, mutta kattavan koronatestauksen saamisessa aikaan on kestänyt. Raja-asiasta on samalla tullut omanlaisensa poliittinen keppihevonen, jota jankataan myös maan sisäisten toimien yhteydessä. Tartuntoja ei kuitenkaan voi torjua jälkikäteen.

 Eksponentiaalisesti leviävää virusta voi torjua vain ennakkoon tai pahasti myöhässä.

Ehkä isoin feelu liittyy liikkumisrajoituksiin, joihin liittyvä hallituksen esitys kaatui perustuslakivaliokunnassa. Tiukempien rajoitusten valmistelu itsessään oli erittäin hyvä asia, sillä tarve niille voi syntyä nopeasti ja tilanne näytti varsin vaaralliselta maaliskuun puolivälissä. Eksponentiaalisesti leviävää virusta voi torjua vain ennakkoon tai pahasti myöhässä. Valmistelu meni kuitenkin mönkään, ja itselleni jäi prosessista vaikutelma, että keinona laajat liikkumisen rajoitukset lukittiin aika varhain erilaisten vaihtoehtojen rinnakkaisen arvioinnin sijaan. Perustuslakivaliokunta näki asian toisin, ja tuloksena oli bumerangi. Asiaa käsitteli talousvaliokuntakin, ja nosti monia kriittisiä huomioita. Talousvaliokunnan saama tilastotieto suomalaisten liikkumisesta osoittaa, että maaliskuussa ihmisten liikkuminen on lisääntynyt samalla kun tartuntaluvut ovat laskeneet. Tämä alleviivaa sitä, että laajat liikkumisrajoitukset olisivat olleet kehnosti kohdennettu, vaikkakin todennäköisesti varsin vaikuttava keino.

Riski tartuntojen ampaisusta nousuun on kuitenkin edelleen olemassa, ja työkalupakissa olisi tärkeää olla valmisteltuna ja päätettynä toimia sen varalle.

Liikkumisrajoitusten valmistelussa itseäni turhautti myös jälleen kerran kompastelu avoimuuden kanssa. Tiedon tarpeeton jemmaamisen sijaan olisi tärkeä rakentaa luottamusta, ja siinä avoimuus on keskeistä.

Rokotteiden alueellisen painotuksen viivästyminen on todennäköisesti huono asia ihan koko maan näkökulmasta.

Maaliskuun lopulla syntyi vielä vääntöä rokotusten kohdentamisesta alueellisesti epidemiatilanteen mukaan, jota kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä esitti ja joka THL:n laskelmien mukaan suojaisi terveyttä, vaikkei käytännön logistinen toteutus olisi aivan yksinkertaista. STM ja THL kuitenkin valmistelivat hallitukselle esityksen, jossa kohdennuksien edellytyksenä on koko maan riskiryhmien rokottaminen ensin, eikä tämän, kohdentamista huomattavasti hidastavan linjan perusteluja ole vielä kunnolla avattu ministeriön tai THL:n toimesta. Nähdäkseni on niin, että rokotteiden alueellisen painotuksen viivästyminen on sekä terveydensuojelun ja epidemian torjunnan että taudin talousvaikutusten kannalta huono asia ihan koko maan näkökulmasta.

Koronatoimien puutteiden käsittely voi kuulostaa jälkiviisaalta ja sitähän se toki monin osin onkin. On kuitenkin tärkeää olla arvioida toimintaa avoimesti ja kriittisesti, jotta jatkossa skarpataan. Mikään näkemäni tai lukemani ei myöskään viittaa siihen, että oppositiopuolueet olisivat onnistuneet koronan kanssa paremmin. Oppositiosta on toki annettu kritiikkiä ja joskus ihan aiheestakin, mutta myös vaadittu vuoron perään tiukempia ja löysempiä toimia usein epäjohdonmukaisesti. Pääosin hallitus on joka tapauksessa onnistunut koronakriisin hoidossa, erittäin vaikeassa tilanteessa. 

(Tammikuussa muuten julkaistiin Helmi Räisäsen ja Jussi T. Erosen kanssa Tiede ja edistys -lehteen kirjoittamamme tutkimusartikkeli, jossa vertailemme kevään 2020 koronakriisin ja ilmastokriisin päätöksentekoa Suomessa).

Eduskunta

Tammikuu on eduskunnassa pitkälti taukoa, ja varsinainen istuntokausi alkoi 2.2. Jatkan edelleen toistaiseksi suuren valiokunnan jäsenenä talous- ja puolustusvaliokuntien ohella. Koronatilanne on heijastunut erityisesti talousvaliokunnan työhön, kun valiokunta on käsitellyt yritysten tukitoimia ja ravintoloiden ja muiden palveluiden rajoituksia. Puolustusvaliokunnan painopiste on ollut erilaisissa kuulemisissa, ja erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta on kuultu ahkerasti maan parhaita asiantuntijoita laajalla skaalalla. Erikseen nimetty parlamentaarinen seurantaryhmä on siirtynyt UTP-selonteosta seuraamaan puolustusselonteon etenemistä, ja työ siinäkin porukassa jatkuu.

Koronaan liittyvät yritystuet ja rajoitustoimet vaativat monipuolista ja usein vaikeaakin pohdintaa.

Koronaan liittyvät yritystuet ja rajoitustoimet ovat vaatineet talousvaliokunnassa monipuolista ja usein vaikeaakin pohdintaa. On selvää, että tartuntojen tehokas torjunta on myös talouden etu, mutta samalla olisi tärkeää rajoittaa taloutta – ja ihmisten vapauksia – vain sen verran kuin on välttämättä tarpeen ja tehokasta. Vastaavasti yritystukien suhteen on samaan aikaan estettävä konkursseja ja varmistettava nopean elpymisen edellytykset, mutta torppaamatta talouden tervettä dynamiikkaa. Nähdäkseni valiokunta on onnistunut työssään tässä tasapainoilussa varsin hyvin ja koettanut ohjata hallitusta kiinnittämään huomiota erityisesti erilasiin väliinputoajiin ja erilaisten alojen tasapuoliseen kohteluun.

Ihan pelkkää koronaa ei eduskunta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toki ole ollut. Käsittelyssä on paraikaa muun muassa sote-uudistus ja sähkön siirtohintoja taklaava sähkömarkkinalaki. EU:n piirissä tapahtuu myös jatkuvasti. Hallitus esitteli EU-poliittisen selonteon, jossa itseäni miellytti erityisesti tiedepohjaisuus ilmasto- ja luontopolitiikassa, jonka on syytä näkyä sitten myös toimissa. 

Hallituksen laatima alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma EU:n elpymispaketin käytöstä sisältää historiallisen mittakaavan, noin miljardin, panostukset vihreään siirtymään, mikä on tietysti erittäin hieno asia. Tärkeää on myös panostus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Tammi-maaliskuun aikana olen jättänyt pinon kirjallisia kysymyksiä. Kirjalliset kysymykset ovat siis keino kansanedustajana saada kirjallinen, virallinen selvitys hallitukselta – käytännössä asiasta vastaavalta ministeriöltä – jostakin asiasta. Ne ovat suosittu tapa nostaa jotakin yksittäistä asiaa tai teema esiin, ja joskus kysymykseen saa jopa aidosti vastauksenkin. 

Luonnon monimuotoisuuden taloudellista arvottamista käsitelleen ns. Dasguptan raportin tiimoilta esitin kysymyksen monimuotoisuuden huomioimisesta Suomen talouspolitiikassa. Jätin kysymykset myös tietokirjallisuuden rahoituksen asemasta, tietosuojavaltuutetun resursoinnista, Kilpailu- ja kuluttajaviraston valtuuksista puuttua markkinoita keskittäviin yrityskauppoihin ja Suomen osallistumisesta Euroopan avaruusjärjestön miehitettyihin avaruuslentoihin .

Maaliskuun lopulla jätin vielä kysymyksen ydinvoiman huomioimisesta EU:n kestävän rahoituksen taksonomiassa  – itse asiassa toista kertaa, koska tiedustelin jotakuinkin samaa asiaa viimeksi aika lailla vuosi sitten. Paljon on kuitenkin sittemmin tapahtunut: taksonomian käsittely on viivästynyt, ja edelleen riskinä on, että sen sisältö pohjaa enemmän politiikkaan kuin tieteeseen. Hyvänä uutisena Euroopan komission tutkimuskeskuksen (JRC) julkisuuteen vuotanut arviointiraportti  paukuttaa varsin vastaansanomattomasti, ettei tieteellisiä perusteluita ydinvoiman sulkemiselle ulos ole. Suomen on tärkeä vaikuttaa sen puolesta, että tämä linja pitää. On sinänsä pettymys, että Suomi ei liittynyt ydinvoimaa puolustaneiden maiden kirjelmään, vaikka bioenergian osalta näin tekikin.

Vuoden ensimmäinen Ulkopolitiikka-lehti nosti minut yhdeksi uuden sukupolven ulko- ja turvallisuuspolitiikan tekijöistä. Tämä oli iso kunnia, mutta samalla tunsin piston sydämessä kun ulkoturpo-aiheista tulee kirjoiteltua turhan vähän esimerkiksi tähän blogiin. Aihepiirin parissa kuitenkin kuluu aika paljon työtunteja muun muassa puolustusvaliokunnassa, puolustuspoliittisen selonteon seurantaryhmässä ja Ulkopoliittisen instituutin tilaisuuksissa.

Valtuuston kokoukset

Valtuuston kevään isoin uutinen oli tietysti se, että kuntavaalien siirron myötä valtuuston aamukampaan pamahti 61 piikkiä lisää. Vaalit käydään nyt siis 13.6. ja uusi valtuusto aloittaa 1.8. Nyt tammi-helmikuussa valtuusto on ehtinyt kokoustaa kuudesti.

Mahdollisuuksia kaivattujen asuntojen rakentamiseen hyvällä sijainnilla luontoon kajoamatta on hyvin vähän, ja ne kannattaa käyttää.

Tammikuun 20. päivän kokouksessa teemana olivat raiteet ja kaupungin tiivistys, kun listalla olivat muun muassa Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma ja “Kallion eduskuntatalon” eli Agricolankadun koulurakennuksen laajennus. Sporasuunnitelman pihvinä on Vihdintien bulevardisointiin liittyvä pikaraitiotie, eli kyseessä on merkittävä ja tärkeä askel yleiskaavan toteuttamisessa ja kestävän, tiiviin raidekaupungin tekemisessä. Päätös Agricolankadun talon muuttamisesta asunnoiksi ja lisäosan rakentamisesta herättivät vastustusta. Talo näkyy kotini ikkunasta, ja lisärakennuksen platta on tällä hetkellä tyhjä harmaa siipale puiston vieressä. Mahdollisuuksia kaivattujen asuntojen rakentamiseen näin hyvällä sijainnilla luontoon kajoamatta on hyvin vähän, ja ne kannattaa käyttää, joten tervehdin rakentamista ilolla.

Helmikuun 3. päivän valtuustossa isoin asia listalla oli periaatepäätös Helsingin satamatoimintojen mylläyksestä niin, että Eteläsatama vapautuu muulle kaupunkitilan kehittämiselle, Tukholman laivat keskittyvät Katajanokalle ja Tallinnan laivat Länsisatamaan. Isoin poliittinen vääntö käytiin siitä, tulisiko samalla linjata, että Länsisatamasta Länsiväylälle suunnitellaan tunneliyhteys. Me vihreät yhdessä vasemmiston kanssa olisimme halunneet vielä arvioida tarkemmin tunnelin tarvetta ja mahdollisuutta siirtää enemmän liikennettä Vuosaareen. Esitys hävisi, mutta en ole siitä erityisen katkera. Tähänastisissa arvionneissa tunnelille näyttäisi olevan tarvetta, joskin suunnittelun edetessä tarkentuvat hintalappu ja liikenteen kehitysnäkymät kiinnostavat.

Helmikuun toisessa kokouksessa käsiteltiin muun muassa asemakaavoja, talousarvion toteutumattomia sitovia tavoitteita ja aloitteita. Avoin puolue tarjosi lennokkaassa aloitteessaan Elielinaukiolle pilvenpiirtäjää Eliel Saarisen historiallisten suunnitelmien hengessä. Tämä idea ei lentänyt, mutta aukiosta on nyt virinnyt ahkera julkinen keskustelu kun aukion arkkitehtuurikilpailun kilpailuehdotukset julkistettiin. Itse diggaan eniten Elielinsaaristosta ja Plattasta ehdotuksina. Aukiolle rakentaminen on kirvoittanut läjän koko hanketta vastustavia mielipidekirjoituksia eri medioihin. On sinänsä totta, että ehdotettu rakentaminen on melko massiivista ja muuttaa miljöötä, mutta ihmeellisen paljon nykyistä harmaata bussiaukiota ja historiaa ratapihana on teksteissä romantisoitu. 

3.3. järjestetty kokous keskittyi pitkälti koronatilanteen käsittelyyn kyselytunnilla, itse lista oli varsin lyhyt. 17.3. päätettiin tilojen vuokraamisesta Helsingin luonnontiedelukiolle uudesta Kumpulan kampukselle valmistuvasta rakennuksesta. Mainio homma, joka vahvistaa luonnontiedelukiota entisestään ja hyödyntää kampuksen synergiaa. Asia kirvoitti varsin värikkään ja pitkän keskustelun lukiokoulutuksesta ennen, nyt ja tulevaisuudessa ylipäänsä. Sen voi ehkä omasta puolestani summata niin, että on tärkeää että pääkaupunkiseudulla on laadukasta lukiokoulutusta tarjolla kattavasti eri alueilla.

Erilaisten hyötyjen, haittojen ja arvojen punninta on valtuuston ominta työtä.

Maaliskuun viimeisenä päivänä ehdittiin vielä kokoustamaan ja päättämään Olympiastadionin rempan rahoitusosuuden korottamisesta ja Malmin lentokentän alueen ensimmäisistä kaavoista. Malmin lentokentän kohtalo on herättänyt varsin voimakkaita tunteita ja vastustavaa liikehdintää. Kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan erilaisten hyötyjen, haittojen ja arvojen punninnasta, jota on tehnyt jo useampi vaaleilla valittu valtuusto – ja juuri se on valtuuston työtä. Malmin suunnitelmissa on tasapainoiltu taitavasti luontoarvojen ja kulttuuriperinnön huomioimisessa, kun samalla rakennetaan kipeästi kaivattuja kämppiä yhteyksien puolesta hyvälle sijainnille. Lentäminen loppuu, ja se on tietysti peruuttamaton muutos ja monelle kova isku. Minulla ei ole mitään yleisilmailua vastaan ja kyllähän lentojen loppu on haikeaa, mutta kaupungin laajempi kehitys painaa tässä vaa’assa enemmän. Sähkölentokoneiden lupaava kehitys ei tätä yhtälöä ratkaisevasti muuta.

Maaliskuussa Helsingin politiikassa nousi debattiin myös kaupungin odotettua huomattavasti paremmat luvut vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Taustalla olivat ennakoitua paremmat myyntitulot maasta, rakennuksista ja osakkeista sekä ennakoitua parempi verokertymä. Kaupungille ei silti ilmestynyt puolta miljardia rahaa jaettavaksi, sillä tulot menevät käytännössä investointeihin. Koronan lopullinen hintalappu Helsingille ja koko seudulle on vielä epävarma, ja on hyvä että kaupungin talous on mahdollisimman iskunkestävässä kunnossa.

Muuta ja tulevaa

Koronatilanne värittää tietysti myös edessä olevaa loppukevättä. Poliittisen painopisteen pitäisi nyt olla siinä, miten ja millä aikataululla Suomea avataan. Tällainen exit-suunnitelma onkin työn alla. Jonkin verran on kuultu vaatimuksia tarkoista päivämääristä vaikkapa terasseille, teattereille ja festareille – ymmärrän tarpeen ja tällaista näkymää pitää rakentaa hyvissä ajoin ja mahdollisimman avoimesti ja selkeästi. Siitä ei kuitenkaan pääse millään yli, ettei itse virukselle voi sanella aikataulua. 

Hallituksella on edessä puoliväliriihi, josta itse kaipaisin tuloksena uskottavaa sapluunaa kestävälle talouspolitiikalle ja vahvaa sitoutumista ilmasto- ja luontotavoitteiden toteuttamiseen. Ilmaston asialta moni asia on niin sanotusti putkessa: fossiilittoman liikenteen tiekartta lausunnoilla, energia- ja ilmastostrategia valmisteilla ja luonnos uudesta ilmastolaista tekeillä. Näistä putkista pitää saada ulos tiedepohjaista ja asetettuja tavoitteita noudattavaa politiikkaa.

Seuraavan kvartaalin lopulla käydään sitten siirretyt kuntavaalit. Meillä on Helsingissä uskomattoman kova vihreä lista, ja erinomaiset mahdollisuudet nousta kaupungin suurimmaksi kuntapuolueeksi. Tervetuloa mukaan kampanjatiimiin!

Tästäkin blogista jäi taas biljoona pientä ja useampi isokin asia alkukeväältä käsittelemättä – laita viestiä jos jokin tietty asia jäi askarruttamaan.

Tapaamiset

Tapaamiset ovat olleet luonnollisesti pitkälti etäkokouksia, vaikka alkuvuodesta ehti muutaman kerran nähdä ihmisiä naamatustenkin. Listassa sama saate kuin aina ennenkin: Tämä lista ei ole täysin kattava kuvaus kaikesta vuorovaikutuksesta tai lobbaamisesta ja päälle tulee esimerkiksi mailinvaihtoa, kutsutilaisuuksia ja erilaisia kuulemisia ryhmässä ja kokouksissa.

  • Aalto-yliopiston ylioppislaskunta
  • Apple
  • Blic
  • Caruna
  • EK
  • Elokapina
  • Helsingin kaupunki
  • HybridCoE
  • Kanadan suurlähetystö
  • Kaupan liitto
  • Linja-autoliitto
  • Luontopaneeli
  • NEOT
  • Oulun yliopisto
  • Panimoliitto
  • Perheyritysten liitto
  • Posti
  • Rud Pedersen
  • Suomen Akatemia
  • TEK
  • Tesla
  • Ulkopoliittinen instituutti
  • Upseeriliitto
  • VTT

tsygäkuva1

 

Kevät etenee onneksi koronasta huolimatta.