Vuoden kakkoskvartaaliin mahtui paljon. Muun muassa puoliväliriihi, EU-elvytyspakettiäänestys, kuntavaalit ja sote-uudistuksen hyväksyminen olivat kaikki vuoroillaan isosti otsikoissa.

Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi jo tovi sitten, ja on hivenen viivästyneen kvartaalikatsauksen aika. Huhti-kesäkuun välistä vuosineljännestä värittivät tietysti vahvasti kuntavaalit, joiden tulosta jo aiemmin blogissa puinkin. Edelleen iso kiitos äänestäjille ja tukijoille luottamuksesta!

Vaalien allakin valtuustossa ja eduskunnassa on ehditty päättää ja debatoida yhtä ja toista, ja korona on tietysti sekin edelleen riesana ja politiikan haasteena. Onneksi rokotteet ovat tehneet juuri sitä mitä niiden pitikin, ja suojanneet väestöä tartunnoilta ja vakavilta tautimuodoilta niin, että terveydenhuolto kestää vaikka tautia edelleen esiintyy. Olennaista on, että koronaan osataan suhtautua tasapainoisen riskienhallinnan kautta. 

Eduskunta piti viimeisen täysistunnon 2.7. ja istuva valtuusto kokousti viimeisen kerran 23.6. Nyt ollaan siis molempien osalta kesätauolla.

Eduskunta

Koronan osalta keväällä isoimpia kysymyksiä olivat rajoitusten kohtuullisuus ja kohdentaminen sekä niiden vaikutukset erityisesti kulttuuri- ja tapahtuma-alalle. Lekamaiset rajoitukset oli helppo perustella epidemian alussa, mutta tilanteen pitkittyessä, rokotusten edetessä ja tiedon karttuessa niiden hyväksyttävyys ymmärrettävästi karisi. En pidä todennäköisenä, että – kiitos rokotteiden – merkittävät rajoitusten kiristämiset olisivat enää tarpeen syksylläkään, mutta jos jokin virusmuunnos sittenkin vielä yllättäisi, on huolehdittava että rajoitusten kohdentamisessa ja niistä viestinnässä petrataan. Yleisemmällä tasolla Onnettomuustutkintakeskuksen raportissa linjatut kehittämistoimet terveyskriisien hallintaan on syytä ottaa vakavissaan.

Huhtikuussa pidetty hallituksen puoliväliriihi venyi yli viikon mittaiseksi mittelöksi, jossa hallituksen jatkokin näytti jonkin aikaa epävarmalta. Jotain tällaista jännitteiseltä hallituspohjalta vaalien alla saattoi varmaan odottaakin. Onneksi sopu kuitenkin lopulta syntyi ja sen tuloksena pitkät listat linjauksia ja tavoitteita hallituksen loppukautta ohjaamaan. Eniten riihen yhteydessä esillä olivat budjettikehysten ylittäminen, työllisyystoimet ja turve.

Kehysten ylittäminen on poikkeuksellista, mutta en siitä itsessään ole erityisen huolissani nykyisessä tilanteessa, jossa koronapandemia on aiheuttanut talouteen shokin ja jossa vähähiilistä siirtymää on kiistaton tarve vauhdittaa. Tällaisen kehysten ylittämisen myötä talouden pidemmän aikavälin kestävyyden varmistaminen kuitenkin korostuu. Sen osalta olisin toivonut riihestä vielä rohkeampia linjauksia työllisyyden kohentamiseen ja taloutta jäykistävien rakenteiden uusimiseen. Nyt on paljon varsin optimististen oletusten varassa. Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vauhdittaminen on kyllä erinomainen asia, joka ei saa jäädä vain tavoitteiden tasolle – jätin aiheeseen liittyen myös kirjallisen kysymyksen.

Turpeen osalta linjattiin melko avokätisestä siirtymätuesta. Monelle tuntuu jääneen virheellinen kuva siitä, että tässä olisi tuettu turpeen tuotantoa, vaikka kyse on nimenomaan turpeesta luopumisen tuki. Silti 70 miljoonan tuki muistuttaa, että on helpompaa ja halvempaa tehdä päätöksiä ajoissa. Tässä niitetään satoa siitä, että ilmastolle ja luonnolle erittäin haitallista alaa on subventoitu ja kannustettu aivan liian pitkään.

Monelle tuntuu jääneen virheellinen kuva siitä, että turpeen tuotantoa olisi tuettu, vaikka kyse on nimenomaan turpeesta luopumisen tukeminen.

Riihen tuloksina saatiin  myös nippu oikein hyviä energiapoliittisia toimenpidelinjauksia, joiden ytimenä on kaiken päästöttömän energiantuotannon edistäminen – aivan kuten pitääkin.

Puoliväliriihi ei sinänsä ole varsinaisesti eduskunnan, vaan hallituksen asia, mutta toki eduskuntaryhmä on tiiviisti mukana seuraamassa ja muodostamassa puolueen linjaa hallituksessa. Eduskunnan näkökulmasta varsinainen päätösasia riihen yhteydessä on Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2022-2025, johon liittyvä mietintö valmistui ja päätettiin kesäkuun lopulla.

Toukokuussa eduskunnassa kuohui EU:n elvytyspakettipäätöksen yhteydessä, perustuslakivaliokunnan linjattua, että päätös tarvitsee kahden kolmasosan enemmistön tuen. Käsittelyssä perussuomalaiset haki näkyvyyttä puhemaratonilla ja kokoomus hajosi kannoissaan. Paketti kuitenkin hyväksyttiin, ja hyvä niin. Paketin puutteista huolimatta eurooppalainen ja EU:n tasolla koordinoitu elvytys on tarpeen. Jaan kyllä huolen siitä, että EU:n kehitys kaipaisi demokraattisempaa ja avoimempaa otetta.

Tämän kvartaalin isoin asia eduskunnassa olikin sitten kesäkuussa päätetty soteuudistus, joka on samalla koko hallituskauden merkittävimpiä asioita. Kirjoitimme Tiina Elon kanssa ajatuksia uudistuksesta pidemmin kesäkuussa. Lyhyesti voi todeta, että uudistus oli riittävän hyvä ja kehityskelpoinen malli päätettäväksi ja Helsingin näkökulmastakin siedettävä. 

Viime vuoden syksyllä valmistunut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko saatiin kesäkuussa vihdoin käsiteltyä myös eduskunnassa. Selonteko yhdessä eduskunnan vastauksen kanssa muodostavat keskeisen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa linjaavan kokonaisuuden. On hyvä, että linja huomioi asiaankuuluvasti sekä laajan että perinteisen turvallisuuden näkökulman. Oma aikani on nyt kulunut UTP-selonteon pohjalle rakentavan puolustusselonteon seurantaryhmässä. Puolustusselonteostakin on tulossa varsin hyvä.

Talousvaliokunnassa kevät on ollut varsin hektinen, sillä valiokunnan laaja vastuualue tietää suurta määrää lausuntoja ja mietintöjä. Yksi pitkään hiotuista lakihankkeista saatiin valmiiksi, kun sähkömarkkinalain uudistus hyväksyttiin. Lain on tarkoitus hillitä sähkön siirron hinnoittelua tiukemmalla korotuskatolla ja verkkojen kehittämissuunnitelmia tarkentamalla. Hajautetun tuotannon edellytykset paranevat nekin. Asiantuntijat ovat olleet jossain määrin erimielisiä siitä, missä rajoissa verkkoyhtiöitä voi EU-oikeuden mukaisesti säännellä. Luonnollisten monopolien riittävä kontrolli on joka tapauksessa tarpeen. Jatkoa ajatellen pitäisin itse hyvänä, että sähkömarkkinoiden osalta siirryttäisiin selkeästi yhden luukun malliin niin, että verkkoyhtiöiden asiakkaita olisivat sähköyhtiöt. Kuluttajarajapinta selkeytyisi ja sähköyhtiöillä olisi yksittäisiä kuluttajia paremmat resurssit seurata siirtoyhtiöiden tekemisiä ja valvoa etujaan.

Toimistaan ja tyylistään paljon palstatilaa saanut VTV:n pääjohtaja saatiin erotettua virastaan vielä juuri ennen kesätaukoa. On tärkeää, että VTV on uskottava ja vaikuttava valtion toimien tarkastaja.

Omat valiokuntavastuuni kevenivät kesäkuussa, kun luovuin Suuren valiokunnan jäsenyydestä Iiris Suomelan palattua töihin. On tervetullutta saada hivenen lisää kokouksista vapaita työtunteja viikkoon, vaikka SuV oli varsin kiinnostava ikkuna EU-päätöksentekoon ja siihen vaikuttamiseen. 

Huhti-kesäkuun välillä jätin kolme kirjallista kysymystä. Jo mainitun työperäisen maahanmuuton edistämisen lisäksi penäsin kysymyksillä rokotteiden fiksumpaa hyödyntämistä ja perintäyritysten tarkempaa valvontaa ja sääntelyä.

Valtuusto

 Vuonna 2017 aloittaneen valtuuston viimeiset kokoukset on nyt siis pidetty. Valtuusto kokousti huhti-kesäkuussa yhteensä kuusi kertaa, ja edelleen etänä niin, että paikan päällekin sai mennä. Valtuuston etäkokoukset ovat sinänsä sujuneet alun jälkeen mallikkaasti, mutta tokihan etäily söi juhlallisuutta kauden päättymisestä. Kun neljään vuoteen on mahtunut monia erinomaisia päätöksiä, hyvää yhteistyötä ja kestävämmän kaupungin linjaamista, on vaisu loppu vähän harmi. 

Huhtikuun 21. päivän kokouksessa listalla oli nuorten pääosin oikein hyviä aloitteita ja nippu kaavoja. Nuorten osallistamista ja kuulemista ollaan kehittämässä lisäämällä nuorisoneuvoston osallistumista kaupungin päätöksentekoon. Paras tapa siihen olisi lopulta äänioikeusiän laskeminen 16 vuoteen.

Paras tapa nuorten osallistamiseen olisi äänioikeusiän laskeminen 16 vuoteen.

Toukokuun kahdesta kokouksesta ensimmäisessä käsiteltiin muun muassa asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman 2020 seurantaraporttia, uuden Katajanokan laiturin toimiston, hotellin ja julkista ranta-aluetta yhdistävää kaavamuutosta ja vihreiden ryhmäaloitetta terapiatakuusta. Helsinkiin rakennettiin viime vuonna 7280 uutta asuntoa, eli 7000 asunnon tavoite täyttyi. Väestönkasvu pääkaupunkiseudulla on hidastunut, mutta asunnot käyvät Helsingissä kaupaksi paremmin kuin koskaan. Lisää siis tarvitaan edelleen. (Jos hyvä yleiskatsaus Suomen ja Helsingin asuntomarkkinoihin kiinnostaa, kannattaa tsekata tämä Juhana Brotheruksen alustus asuntopoliittisessa webinaarissamme keväältä). 

Toukokuun toisessa kokouksessa listalla oli kaavojen ja aloitteiden ohella muun muassa Sörnäisten metroaseman perusparannus. Sörkan asema on yksi metroradan vilkkaimmista, ja onkin jo kaivannut freesaamista. Aloitteista paljon keskustelua aiheutti Mia Haglundin aloite ilmastovaikutuslaskemista asemakaavoissa. Tavoitteena on jatkossa sisällyttää vähähiilisyyden arviointi kaikkiin kaavahankkeisiin, mikä on erittäin hyvä ja perusteltua. Tällaisissa arvioinneissa on vain tärkeää varoa osaoptimointia ja huomioida vaihtoehtoiskustannukset. Rakentaminen aiheuttaa väistämättä päästöjä, mutta tiiviin raidekaupungin rakentamisen vaihtoehtona ei tosiasiassa ole rakentamatta jättäminen, vaan väljempi, enemmän autoiluun nojaava rakentaminen jossain muualla.

Kesäkuun alun kokouksissa (2.6. , 16.6.  ja 23.6.) käsiteltiin iso nippu moneen kertaan pöydättyjä aloitteita. Näistä paljon debattia aiheuttivat muun muassa maksuttomien kuukausivälineiden tarjoaminen nuorille, asema-aukion taksitolpan levottomuuteen puuttuminen ja ilmastohaitallisen mainonnan rajoittaminen. Kaikkiin hyväksyttin ihan fiksut vastaukset. 

Muita tärkeitä asioita kesäkuussa olivat muun muassa kaupungin ympäristöraportti, Kampin uusi terveyskeskus, maanalainen yleiskaava sekä tilinpäätös ja arviointikertomus. Ympäristöraportissa todettu n. 9 % päästövähennys kaupungin kokonaispäästöihin vuonna 2020 on tietysti iloinen uutinen, vaikka korona ja lämmin vuosi sitä paljon selittävätkin. On tärkeää huomata, että moni kehityskulku on silti edennyt tai etenemässä paremmin kuin ilmastotavoitetta ja -toimia kauden alkupuolella linjatessa arvioitiin. Esimerkiksi liikenteen sähköistymisen ja energiantuotannon puhdistumisen vauhti on nyt sellainen, että kaupungin ilmastotavoitetta on hyvät lähtökohdat päivittää ripeämmäksi – vaikka energiantuotannon tilastoja bioenergian oletettu nollapäästöisyys turhan ruusuiseksi tilastot tekeekin.

Liikenteen sähköistymisen ja energiantuotannon puhdistumisen vauhti näyttää nyt siltä, että kaupungin ilmastotavoitetta on hyvät lähtökohdat päivittää ripeämmäksi.

Loppukevään tuntikausia kokousaikaa syönyt aloitesuma korostaa jälleen kerran tarvetta remontoida aloitejärjestelmä. Valtuutettujen aloitteet ovat sinänsä hyvä, konkreettinen keino paremman kaupungin tekemiseen, mutta nyt ne syövät aivan liikaa valtuuston kokousaikaa ja pahimmillaan myös arvovaltaa. Valtuustoa alempien elimien roolia aloitekäsittelyssä tulisi vahvistaa esimerkiksi niin, että valtuuston tulevien aloitteiden allekirjoitusmäärävaadetta kasvatettaisiin tuntuvasti. 

Jätin kyllä kesäkuussa pitkästä aikaa valtuustoaloitteen itsekin, tällä kertaa purkutaiteen edistämisestä.  “Taiteen kotitalo” Keravalla on ollut siinä määrin menestys, että mahdollisuuksia vastaavaan kannattaa kartoittaa täälläkin. Tämä tulee sitten aikanaan uuden valtuuston käsittelyyn.

Muuta ja tulevaa

Suomessa eletään ennätyksellistä hellekesää ja Kanadassa luonto ja ihmiset kärvistelivät liki 50 asteen lämpötiloissa. Toivottavasti tämä herättää taas ilmastopoliittista keskustelua ja päätöksentekoa, joka jäi kuntavaaleissa harmillisen pienelle painolle. Ilmastopoliitiikka nousee joka tapauksessa isosti framille, kun komission esitys EU:n ilmastopolitiikan uusiksi askeliksi eli niin sanottu “Fit for 55” tulee tällä viikolla julki. IPCC:n kuudennen arviointiraportin ensimmäiset osat on myös tarkoitus julkaista vielä tänä vuonna, ja vuotaneen luonnostekstin perusteella viesti on todella hälyttävä. 

Vihreillä on edessä tärkeitä valintoja, kun puolueen johtotehtävät ovat jälleen jaossa syyskuun puoluekokouksessa. Maria Ohisalolle ei ole kuulunut haastajaa, enkä sellaiselle tarvetta näekään, sillä Maria on erinomainen puheenjohtaja. Varapuheenjohtajien valinnassa onkin sitten korotetut panokset, kun tarjolla on loppusyksystä alkaen pätkäpestejä puheenjohtajan ja ministerin sijaisena. Eduskunnan ja valtuuston kesätauko tarjoaa hyvän välin miettiä kuviota myös omalta osaltani.

Tapaamiset

Tapaamiset huhti-kesäkuussa ovat olleet edelleen pitkälti etäkokouksia, mutta jonkin verran on jo ollut ilo tavata ihmisiä naamatustenkin. Listassa sama saate kuin aina ennenkin: Tämä lista ei ole täysin kattava kuvaus kaikesta vuorovaikutuksesta tai lobbaamisesta ja päälle tulee esimerkiksi mailinvaihtoa, kutsutilaisuuksia ja erilaisia kuulemisia ryhmässä ja kokouksissa.

• Aalto-yliopisto
• AmCham Finland
• Autotuojat ja -teollisuus ry
• Blic
• Business Finland
• Danske Bank
• Energiateollisuus
• Fermi Energia
• Gasgrid Finland
• Google
• Helsingin yliopisto
• Ilmatieteen laitos
• Israelin suurlähetystö
• Kemianteollisuus
• Koneyrittäjät ry
• Mehiläinen
• Paikallisvoima
• Puolustusministeriö
• Ranskan suurlähetystö
• Sahateollisuus
• Sofia Helsinki
• Suomen ylioppilaskuntien liitto
• Tekir
• Teknologiateollisuus
• Terveystalo
• TVO
• Ulkopoliittinen instituutti
• Upseeriliitto
• Vattenfall
• Vediafi
• VTT

Helsinki ja eduskunta – molemmat duunit samassa kuvassa. Hyvää kesää!