Kestävän kasvun paikka – Puheenvuoro Helsingin uudesta kaupunkistrategiasta

(Puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 6.10.2021)

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut,

Esitys uudeksi strategiaksi on oikein hyvä. On hienoa, että tällä valtuustolla on valmiuksia rakentavaan yhteistyöhön ja laajasti jaettuun visioon entistäkin kestävämmästä, hauskemmasta ja reilummasta Helsingistä.

Hiilineutraalisuustavoitteen aikaistaminen viidellä vuodella ja hiilinollavuoden asettaminen ovat hienoja asioita. Tässä työssä ilmasto ilmasto-ohjelman uudistaminen on tärkeä asia, sillä laskelmien ja seurannan on syytä perustua ajantasaiseen tietoon: esimerkiksi sähköntuotannon päästöt megawattituntia kohden ovat vähentyneet ja vähenemässä ja liikenne sähköistyy. Ilmastotoimien etenemistä on tärkeää voida seurata Ilmastovahti-palvelun tyyliin jatkossakin – itse asiassa vastaavaa tavoitteiden, keinojen, syiden ja seurausten avointa mittaristoa voisi hyödyntää kaupunkistrategian toteutuksen seuraamisessa ja viestinnässä laajemminkin.

Reilu puolet kaupungin ilmastotaseeseen laskettavista päästöistä tulee edelleen kaukolämmöstä. Kehitys kuitenkin kehittyy. Polttoon perustumattomaan lämpöön investoidaan ja Hanasaaren hiilivoimala – vanha kesätyöpaikkani – menee kiinni tällä kaudella. Energiayhtiö Helenin kehitysohjelman päivittäminen ja laajempi energiapoliittinen keskustelu sen yhteydessä on tervetullutta ja odotan sitä innolla – viime vuosina tässä kaupungissa on käyty erittäin fiksua, edistynyttä ja analyyttistä keskustelua vaikeasta haasteesta tuottaa lämpö ilman päästöjä.

Viime vuosina tässä kaupungissa on käyty erittäin fiksua, edistynyttä ja analyyttistä keskustelua vaikeasta haasteesta tuottaa lämpö ilman päästöjä.

Reunaehdot ovat selvät: Fossiilienergiasta pitää päästä, mutta biomassaa ei riitä sitä korvaamaan. Siksi onkin erinomainen linjaus, ettei uusiin bioenergialaitoksiin enää investoida. Tämä rajaa mahdolliset perusratkaisut käytännössä lämmityksen sähköistämiseen pumpuin ja varastoin, geolämpöön, hukkalämpöihin tai ydinvoimaan. Selvää on, että päästötöntä sähköä ja lämpöä tarvitaan paljon lisää. Se vaatii joka tapauksessa isoja investointeja, joihin on syytä varautua kaupungin taloudessa.

Ymmärrys luontokadon mittakaavasta ja vakavuudesta on kasvanut, ja se näkyy nyt strategiassakin. Tiivis raidekaupunki itsessään säästää luontoa. On silti tärkeää, että kun kaupunki kasvaa ja tiivistyy, ei yhtään ylimääräistä vihreää jää rakentamisen alle ja suunnittelua ohjaa luonnon, puiden ja viheralueiden arvostus. Tämä auttaa siinäkin, että uuden rakentamisen sosiaalinen hyväksyttävyys säilyy – ihmiset arvostavat lähiluontoa, puita ja viheralueita.

Kaupunki on kauppapaikka, ja Helsingin kannattaa olla alusta uusille ideoille, virkeille palveluille ja reilulle, kaikkia hyödyttävälle kilpailulle.

Kaupungin taloutta pitää hoitaa hyvin sekä tässä hetkessä että pitkässä juoksussa: Keskeistä tässä on, ettei kannattavien investointien kanssa jarrutella. Strategian kirjaukset yritysmyönteisyydestä ovat hienoja, ja niiden tulee myös ohjata toimintaa. Kaupunki on kauppapaikka, ja Helsingin kannattaa olla alusta uusille ideoille, virkeille palveluille ja reilulle, kaikkia hyödyttävälle kilpailulle. Kaupungin vuotuiset hankinnat ovat miljardiluokkaa: Ne tarjoavat tilaisuuden paitsi tehokkuudelle myös kaupungin kehittämiselle uusien ideoiden kautta.

Tiivistä kaupunkia, tilaa luonnolle. Enemmän kaupunkia, vähemmän päästöjä. Kasvun paikka ja parempi Helsinki kaikille. Tämä strategia antaa mainion sapluunan niille päätöksille, joita me täällä seuraavat neljä vuotta teemme.

Odotan niitä innolla!
yritysblogikuva

Kuntalaki edellyttää jokaiselta kunnalta ja kaupungilta strategiaa, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.