Alkusyksyn tahtia määritti omalta osaltani vihreiden varapuheenjohtajavalinta. Helsingissä uusi valtuusto aloitti neljän vuoden taipaleensa.

Vuoden 2021 kolmas kvartaalikatsaus tulee nolosti pari viikkoa myöhässä. Syy on se, että vaikka heinä-elo-syyskuu on istuntotauon takia kokonaisuutena hiljaisin vuosineljännes, on tämä syys-lokakuun vaihde ollut varsin haipakkaa aikaa. Vihreiden puoluekokous järjestettiin 11.-12.9. ja tulin valituksi yhdeksi kolmesta puolueen varapuheenjohtajista isolla ykkösäänten potilla. Tämän jälkeen puolue on sittemmin päättänyt puheenjohtajan sijaisesta ja ministereistä varsin perustellusti, vaikka minun jäämiseni sijaistusten ulkopuolelle aika paljon debattia onkin herättänyt. Puolueen varapuheenjohtajana osallistun jatkossa puoluehallituksen työskentelyyn ja puoluevaltuuskunnan kokouksiin, kierrän kenttää ja olen yksi puolueen näkyvistä puhuvista päistä. 

Olen blogitekstien parissa puuhastelun ohella aloittanut kirjoittamaan kuukausittaisia kolumneja verkkolehti Verdeen. Tähän mennessä olen kynäillyt ruuhkamaksuista ja aluevaaleista.

Eduskunta

Eduskunta aloitti syyskauden kesän istuntotauon jälkeen 7.9. Sitä ennen tauko pistettiin toki hetkeksi poikki elokuun lopulla, kun suomalainen sotilasosasto lähetettiin suojaamaan evakuointia kaaokseen ajautuneessa Kabulissa. Osallistuin asiasta päättämiseen paitsi eduskunnassa, myös asiaa tarkemmin puineessa ulkoasianvaliokunnassa.  Tässä sovellettiin ensimmäistä kertaa lakia kansainvälisen avun antamisesta ja pyytämisestä ja koeponnistuksen yhteydessä heräsi jonkinverran myös kehitystarpeita. Nyt eduskunta teki de jure kiireettömän päätöksen de facto melkoisella kiireaikataululla. Pääasia kuitenkin, että sotilaat saatiin lopulta varsin vauhdikkaasti perille ja evakuointia tukemaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on värittänyt syksyä muutenkin. Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan matkassa vierailin Virossa Riigikogussa ja Naton kyberosaamiskeskuksessa, ja valtioneuvoston uusi puolustusselonteko saatiin eduskuntaan käsittelyyn. Seurantaryhmän jäsenenä olen selontekoon tyytyväinen. Kansainvälinen yhteistyö painottuu kuten pitääkin, ja paikallispuolustusta on tarkoitus vahvistaa myös reserviläisten osaamista laajemmin hyödyntäen. Pidin myös vihreiden ryhmäpuheen aiheesta.

Syyskuun merkittävin poliittinen oli tietysti budjettiriihi ja sen tuloksena tullut valtion talousarvioesitys ensi vuodelle. Budjettiriihen yhteydessä oli tarkoitus saada linjattua ne puuttuvat ilmastopäätökset, joilla hiilineutraalisuustavoitteeseen 2035 päästään. Päätöksiä saatiinkin hienosti aikaan, mutta huolena on että ne pohjaavat melko optimistisiin oletuksiin ja toimeenpanossa on vielä työtä. Onkin tärkeää, että maaliskuulle sovitusta “perälaudasta” pidetään kiinni ja että hallitus on valmis lisäpäätöksiin, jos nyt linjattujen toimien ei sittenkään arvioida riittävän. 

Yksittäisinä hyvinä ilmastopäätöksinä voisi nostaa esimerkiksi kaukolämpöä tuottavien konesalien, lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden veroalennuksen, merituulivoiman vauhdittamisen ja täyssähköautojen verokannustimen. Pienydinvoiman vaatimia lainsäädäntöpäivitystä arvioidaan. Muita mainitsemisen arvoisia hyviä asioita riihestä olivat linjaukset kaivosverosta, työperäisen maahanmuuton sujuvoittamisesta ja TKI-toiminnan verokannustimesta. Itse talousarviota eduskunta käsitteleekin oikeastaan koko syksyn.

TKI-toimintaan liittyen minut nimettiin keväällä parlamentaarisen TKI-työryhmän varajäseneksi, ja olemme vihreiden varsinaisen jäsenen Saara Hyrkön kanssa paitsi osallistuneet työryhmän työhön, myös tavanneet TKI-skenen sidosryhmiä. Työryhmän työ jatkuu vielä vuoden loppuun.

Korona on edelleen riesanamme, mutta rokotuskattavuuden noustessa suomalaista yhteiskuntaa on ilahduttavasti päästy avaamaan koko ajan enemmän. Syyskuussa eduskunta oli silti vielä jo tutuksi käyneessä poikkeustilassa, jossa valiokunnat kokoontuivat väljemmissä huoneissa ja salissa edustettiin harvennetulla kokoonpanolla.

Valtuusto

Uusi kaupunginvaltuusto aloitti virallisesti kautensa elokuun alussa, ja ensimmäinen kokous pidettiinkin heti 2.8. Tuolloin nimettiin pormestari Juhana Vartiainen sekä apulaispormestarit Anni Sinnemäki, Nasima Razmyar ja Paavo Arhinmäki. Kova kaarti kokeneita poliitikkoja, joista jokaista arvostan paljon.

Uuden valtuuston ensimmäinen iso rykäisy on tämän valtuustokauden strategia, josta saatiin pormestarin esitys 29.9. Strategia on nyt jo ehditty hyväksyäkin, ja se on varsin hyvä, ja linjaa juuri niitä asioita, joiden puolesta itsekin vaaleissa liputin. Enemmän kaupunkia ja asuntoja vähemmin päästöin, uusia raiteita ja tilaa luonnolle. Tarkemmin puin strategiaa valtuustopuheenvuorossani.

Toisessa kokouksessa 25.8. isoin asia oli Kruunusillat-hankkeen kustannusylitysten käsittely. Silta on keskeisen tärkeä osa kestävän raidekaupunign laajentumista itään, ja sillan luonteesta ja kustannusylityksistä on liikkeellä paljon väärää tietoa ja väärinkäsityksiä. 

Syyskuun ensimmäiseen kokouseen 8.9. en ehtinyt mukaan tuolloin käynnissä olleen varapuheenjohtajakampanjan kiireiden takia. Merkittävänä päätöksenä kokouksessa oli Lauttasaaren Koivusaaren asemakaava. Kaavan myötä Laruun saadaan mukavasti asuntoja, mutta massiivinen liittymä noin hyvällä paikalla turhauttaa. Taustalla on valtion liikennepolitiikka, ja sitä taustaa avaa Otso Kivekäs blogissaan hyvin. 

Syyskuun toisen kokouksen 22.9. tärkein päätös oli Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) yhtiöittäminen. Päätös herätti suuria tunteita ja vastustustakin, mutta se edesauttaa seudullisen raideliikenteen kehittämistä ja parantaa edellytyksiä tarpeellisiin investointeihin. Olennaista on, että kun pääkaupunkiseutu kasvaa, paino on tiiviin raidekaupungin rakentamisella. Kysymys yhtiöittämisestä toi esiin jälleen vihreiden ja vasemmistoliiton eroja: Me edustamme tällaisissa kysymyksissä pragmaattisempaa linjaa.

Lopuksi

Vuoden viimeinen kvartaali on tätä tekstiä viimeistellessä lähtenyt jo vauhdilla käyntiin. VPJ-valinnan ja vihreiden sijaisjärjestelypäätösten myötä haastattelut ja tv- ja radiokeikat ovat pitäneet kiireisenä. Erilaisia analyysejä lukiessa välillä juilii, kuinka yksipuolista kuvaa politiikasta kyynisenä valtapelinä lehdistössä maalataan – on politiikka toki sitäkin, muttei pelkästään. 

Budjettikäsittelyn lisäksi loppuvuotta värittää ainakin ilmastopolitiikka. Glasgown ilmastokokous lähestyy, ja EU:n merkittävän Fit for 55 -säädöspaketin käsittely etenee. Itse aion jatkaa tiedepohjaisen ja tehokkaan ilmastopolitiikan puolesta liputtamista.

Myös tammikuun aluevaalien lähestyminen heijastuu politiikkaan epäilemättä monin tavoin. Toivottavasti myös niin, että kiinnostus sote-päätöksentekoa ja äänestämistä kohtaan kasvaa.

Tapaamiset

Tässä kolmen kuukauden pätkässä oli suhteellisen vähän tapaamisia kesätauon takia. Listassa sama saate kuin aina ennenkin: Tämä lista ei ole täysin kattava kuvaus kaikesta vuorovaikutuksesta tai lobbaamisesta ja päälle tulee esimerkiksi mailinvaihtoa, kutsutilaisuuksia ja erilaisia kuulemisia ryhmässä ja kokouksissa.

• Aalto Economic Institute
• Arene
• CSC
• Blic
• Danske Bank
• FAIA ry
• Fortum
• Green Climate Fund
• Massachusetts Institute of Technology
• Päätepysäkki HKL:n yhtiöittämiselle -kampanja
• Rakennusteollisuus
• Sitra
• Sivistystyönantajat
• St1
• Sähköteknisen Kaupan Liitto
• Teknologiateollisuus

Vihreät valitsi puolueen varapuheenjohtajiksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi Iiris Suomelan, Hanna Holopaisen ja allekirjoittaneen 11.9.