Edessä on kauaskantoisia johtopäätöksiä – Ryhmäpuheenvuoro täysistunnossa 20.4.2022

(Vihreiden ryhmäpuheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 20.4.2022, käsittelyssä valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta)

Arvoisa puhemies,

Maailma muuttui rajusti 24.2.2022. Tai sitten se muuttui jo helmikuussa 2014. Tai ehkä 8. elokuuta 2008? Asetettiin lähihistorian merkkipaalut miten tahansa, tällä hetkellä on täysin selvää, että naapurimaamme Venäjä on valmis käyttämään raakalaismaista sotavoimaa valtavassa mittakaavassa harhaisten tavoitteidensa ajamiseen ja vähät välittää sopimuspohjaisesta yhteistyöstä tai edes ihmisarvosta. Kovimmin sen kokevat paraikaa ukrainalaiset, jotka puolustavat maataan urheasti. Eivätkä he puolusta vain Ukrainaa, he puolustavat tosiasiassa koko Eurooppaa. Ukrainan asia on meidän asiamme.

Tämä synkkä aika synkkine käänteineen pakottaa tarkastelemaan omia aiempia linjauksiamme ja valintojamme. Vuonna 2020 julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kuvaa jänniteisen suurvaltakilpailun maailmaa, jossa Venäjän tavoitteena on etupiirijako, ja jossa sen kynnys sotilaallisen voiman käyttöön on madaltunut. Helmikuussa Venäjä marssi tuon kynnyksen yli täydellä voimalla Ukrainaan ja törmäsi paitsi puolustajan vastarintaan, myös yhtenäisen lännen rajuihin sanktioihin. Jännitteinen suurvaltakilpailu on edennyt hylkiö-Venäjän eristämiseen ja uuteen rautaesirippuun.

Edessä on nyt tärkeä parlamentaarinen käsittely ja hyvin mahdollisesti historiallisia johtopäätöksiä.

On siis erittäin tervetullutta, että hallitus on tässä tilanteessa valmistellut uuden ajankohtaisselonteon, joka käsittelee turvallisuusympäristön muutosta ja sen edellyttämiä toimenpiteitä. Edessä on nyt tärkeä parlamentaarinen käsittely ja hyvin mahdollisesti historiallisia johtopäätöksiä.

On valtavan surullista, ettei eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja, ministeri Ilkka Kanerva ole enää keskuudessamme ja mukana tässä käsittelyssä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokeneen konkarin painava asiantuntemus olisi arvokasta juuri nyt. Lepää rauhassa, Ike.

Ajankohtaisselonteko käsittelee käsillä olevaa tilannetta laajasti kautta yhteiskunnan taloudesta kyberturvallisuuteen ja huoltovarmuudesta kriisinsietokykyyn. Kaikki näistä näkökulmista ovat tärkeitä ja ansaitsevat tulla punnituksi tarkkaan.

Keskeisin ja kauaskantoisin sisältö selonteossa liittyy Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen asemointiin. Suomi ei ole ollut vuosiin puolueeton maa, mutta olemme valinneet olla sotilaallisesti liittoutumaton. Naton osalta meille on riittänyt tiivistynyt yhteistyö ja mahdollisuus hakea jäsenyyttä.

Nyt käynnissä on sen arviointi, riittääkö se enää. Suomalaisten selkeä enemmistö on kääntynyt nopeasti sille kannalle, että ei, ei riitä.

Vihreä eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen ja sen ripeään edistämiseen.

Ajankohtaisselonteko puolestaan toteaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousisi, mikä lisäisi alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä.

Vihreä eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen ja sen ripeään edistämiseen.

Näin merkittävässä ja kauaskantoisessa päätöksenteossa myös puolueet ovat instituutioina tärkeässä roolissa, ja eduskuntaryhmä seuraa puolueen keskustelua ja linjauksia tiiviisti päätöksenteon edetessä: Tässä tärkeänä etappina on puoluevaltuuskuntamme kokous ensi lauantaina.

Kun tämä eduskunta ja koko kansakunta käyvät keskustelua Suomen valinnoista, on keskustelussa oltava tilaa erilaisille äänille, mielipiteille ja painotuksille. Sitä on demokratia, ja juuri sen kautta jalostuvat parhaat päätökset.

Pohdinta Nato-jäsenyydestä ei rajaudu vain siihen, haluammeko liittouman jäseneksi. Edessä on pohdinta siitäkin, millainen Nato-maa haluaisimme olla – miten rakentaisimme tehokkaimmin omaa ja yhteistä turvaa ja vakautta? Reunaehdot jäsenyyteen ovat toki selvät: Uudet jäsenvaltiot liittyvät Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisin oikeuksin ja velvoittein.

Tavoitteena on yhä vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi Suomi ja maailma.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti maailmaa ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteita, mutta ei sen tavoitteita. Tavoitteena on yhä vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi Suomi ja maailma. Se vaatii paljon muutakin kuin sotilaallista varautumista ja varustautumista, vaikka ne nyt tarpeen ovatkin.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ovat edelleen välttämättömiä kestävän tulevaisuuden edellytyksiä. Eriarvoisuuteen on puututtava, eikä rauhantyötäkään ei saa unohtaa.  Maailman noin 13 000 ydinkärkeä muodostavat eksistentiaalisen uhan, josta on päästävä ydinaseriisunnan kautta. Elämme edelleen kansainvälisesti verkottuneessa taloudessa – se on yksi vaurautemme lähteistä. Henkinen kriisinsietokyky puolestaan kumpuaa luottamuksesta, hyvinvoinnista ja perusturvasta – kulttuuria ja koulutusta unohtamatta.

Meidän on siis jatkossakin tehtävä laaja-alaisesti työtä turvallisemman Suomen, Euroopan ja maailman eteen.

Toivotan eduskunnalle viisautta tämän tärkeän selonteon käsittelyyn.

_MG_7410