Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 herätti uuteen, entistä turvattomampaan maailmaan, jossa suomalaiset ovat tehneet omat johtopäätöksensä ja kääntyneet Naton kannalle. Alkuvuonna ennen sotaa ehti toki tapahtua muutakin – esimerkiksi maakuntavaalit.

Tasan kaksi vuotta sitten kirjoitin kvartaalikatsauksessani kaiken muuttuneen COVID-19-pandemian myötä. Vähänpä tiesin, että tämä kausi ottaisi vielä synkemmän käänteen. Näin kuitenkin kävi, kun Venäjä aloitti täysimittaisen, usean rintaman hyökkäyksen Ukrainaan. Täysi yllätys sodan alku ei toki ollut; Venäjä kokosi voimiaan hyökkäystä varten varsin näkyvästi ja Kreml on punonut harhaista tarinaa hyökkäyksen perusteluksi jo pitkään. 

Tätä kirjoittaessani sotaa on pian kulunut jo pian kaksi kuukautta. Venäjä haki nopeaa voittoa, mutta sisukkaat ukrainalaiset torjuivat yritykset edetä Kiovaan ja ovat aiheuttaneet valtavia tappioita hyökkääjille. Ukraina on saanut mittavaa aseapua ja yksi maa toisensa jälkeen – Suomi mukaan lukien – päivitti linjauksiaan niin, että myös sotaa käyvään maahan voidaan viedä aseita. Se on aivan oikein, kun kyseessä on puolustustaistelu itsenäisyyden ja vapauden turvaamiseksi täysin provosoimattoman hyökkäyksen edessä. Hyökkäykseen on vastattu myös ennennäkemättömin talouspakottein. Sota ei kuitenkaan ole vielä ohi, ja Ukrainaa on tuettava entistä enemmän ja pakotteita kiristettävä lisää.

Kun luottamus Venäjään romahti, kääntyivät suomalaiset Naton kannalle.

Suomessa yksi sodan seurauksista on ollut Nato-jäsenyyden kannatuksen rakettimainen nousu. Kun luottamus Venäjään romahti, kääntyivät suomalaiset Naton kannalle. Nyt vauhti ja suunta päätöksenteossa on sellainen, että seuraavaa kvartaalikatsausta kirjoittaessani Suomi on todennäköisesti jo tehnyt historiallisen päätöksen Natoon hakemisesta ja toivottavasti yhdessä Ruotsin kanssa. Ratifiointi jäsenmaissa ottanee toki sitten pidemmän tovin.

Energian hinta puhutti jo vuoden alussa, ja kriisipakettikin ehdittiin jo valmistella. Sodan myötä energiapoliittinen tilannekin mullistui entisestään, kun Suomi ja Eurooppa kiirehtivät nyt – aivan oikein – irti venäläisestä fossiilienergiasta. Samalla taklataan ilmastonmuutosta eli käytännössä vauhditetaan välttämätöntä muutosta. Kiirelle onkin syynsä myös tästä näkökulmasta: Tästä muistutti maaliskuussa julkaistu IPCC:n osaraportti, jonka mukaan toivo 1,5 asteeseen jäämisestä käy ohueksi. Jokainen asteen murto-osa silti merkitsee, joten tieteen viesti ei saa johtaa toivottomuuteen vaan sen pitää johtaa tekoihin.

Tammikuussa tehtiin poliittista historiaa, kun Helsingin ulkopuolisessa Suomessa käytiin ensimmäiset aluevaalit. Vihreiden osalta kokonaistulos jätti toivomisen varaa, mutta kaikille alueille saatiin kyllä fiksuja vihreitä päättäjiä. Uudet aluevaltuustot ovat paljon vartijoina; sote-palvelut ovat hyvinvointivaltion ydintä, ja ne lohkaisevat leijonanosan kaikista julkisista menoista. 

Alkuvuoden keskeisiä kuulumisia on sekin, että vihreä eduskuntaryhmä valitsi minut taas puheenjohtajakseen kauden viimeisille valtiopäiville. Loppusyksyn olin tavallaan koeajalla, sillä ryhmän sääntöjen mukaan puheenjohtajisto piti tässä kohtaa joka tapauksessa valita uusiksi. Uutena avustajanani aloitti vuoden alussa Leila Arstila, erittäin skarppi espoolainen teekkari ja kaupunginvaltuutettu. Leilaa on muuten kiittäminen siitä, että minut löytää nyt myös TikTokista.

Eduskunta

Eduskunta oli tammikuussa istuntotauolla, joka tosiaan vierähti pitkälti aluevaalien parissa. Muuten alkuvuotta leimasivat tietysti yllämainitut teemat: ensin energian hinta, sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Julkisen talouden kestävyys oli luonnollisesti tapetilla matkalla huhtikuun kehysriiheen, mutta sodan myötä suhtautuminen talouteen sai jälleen poikkeukselliset asetelmat. Myös maatalouden vaikea tilanne on ollut paljon esillä ja syystäkin. Ala on samantapaisen haasteen edessä kuin energiasektorikin: huoltovarmuus pitää turvata ja akuuttiin kriisiin vastata, ja samalla vauhdittaa välttämätöntä kestävää siirtymää – tietysti reilusti ja oikeudenmukaisesti.

Ilmastotieteen viesti ei saa johtaa toivottomuuteen, vaan tekoihin.

Yksi merkittävä ja vihreille tärkeä virstanpylväs hallitusohjelman toteuttamisessa on ollut ilmastolain päivittäminen. Lakiesitys saatiin eduskuntaan maaliskuussa, ja sen myötä Suomen ilmastopolitiikan puitteet ja ennakoitavuus vahvistuvat. Se on tärkeää tavoitteiden saavuttamisen edellyttämien investointien kannalta. Ilmastopolitiikkaan liittyen viime vuonna linjattu ns. ilmastoperälauta, eli ilmastotoimien tarkastelu tutkimuslaitosten arvioiden pohjalta, saatiin sekin maaliin. Täysin puhtaita papereita ei hallitus tutkijoilta saanut ja epävarmuuksia nähtiin paljon, mutta melko uskottava polku hiilineutraalisuuteen on nyt muodostettu. Se ei toki toteudu itsestään, vaan vaatii poliittista sitoutumista myös tämän hallituskauden jälkeen. Hiilineutraalisuus 2035 on tietysti vain yksi maali matkalla  kestävää hiilinegatiivista taloutta.

Valtuusto

Valtuusto ehti kokoontua tammi-maaliskuussa kuudesti. Eduskuntaryhmän puheenjohtaminen hektisenä ajanjaksona syö kaistaa valtuustotyöltä, mutta onneksi vihreässä valtuustoryhmässä ei ole ongelmaa saada innokasta ja pätevää varavaltuutettua tarvittaessa täydentämään rivejä silloin kun en itse ehdi paikalle. 

Tammikuun ensimmäisessä kokouksessa 19.1. keskusteltiin kyselytunnilla pitkästä aikaa lumen mereen kaadosta, lisäksi ohjelmassa oli muun muassa talousarvion 2021 määrärahojen ylittämisiä ja siirtoa, kaavoja ja vuokrausperiaatteita. Vuoden toisen kokouksen olin poissa eduskuntakiireissä, mutta käsittelyssä olivat asuntotonttien sekä asumista palvelevien tonttien maanvuokrauksen yleiset periaatteet, eräiden tonttien vuokrausperiaatteet, kaava ja SDP:n ryhmäaloite koronaelpymisestä.

Helmikuun 16. päivän kokouksessa eniten huomiota sai aloite palestiinalaisalueiden miehityksestä hyötyvien yritysten boikotoinnista. Pidin aloitetta itsessään heikosti muotoiltuna ja pistemäisenä – toisaalta aloitetta vastustanut, äänestyksen voittanut palautusesitys mielestäni ylitulkitsi kaupunginhallituksen vastausta, joten päädyin äänestämään tyhjää. Kokouksessa käsiteltiin myös Amanda Pasasen aloite tehdä Helsingistä lintupääkaupunki, ja tätä nyt sitten arviodaan linnustosuunnitelman valmistumisen yhteydessä. Hienoa!

Kasvavassa kaupungissa on tasapainoiltava rakentamisen ja luontoarvojen välillä tarkasti ja tapauskohtaisesti.

Maaliskuun 2. päivän kokouksessa esillä oli Stansvikinkallion asemakaavan uudelleenarviointi Amandan, Paavo Arhinmäen ja Mirita Saxbergin aloitteiden pohjalta. Kruununvuorenrantaan rakentuva uusi kaupunginosa on esimerkki kasvavan kaupungin haasteesta, jossa on tasapainoiltava rakentamisen ja luontoarvojen välillä tarkasti ja tapauskohtaisesti. Nyt päädyttiin varsin poikkeuksellisesti arvioimaan hyväksyttyä kaavaa uusiksi, tai oikeastaan tämä linjattiin jo uuden kaupunkistrategian yhteydessä. On aina hienoa kun lähiluontoa säilyy, mutta sillä on tietysti myös hintansa, kun rakentamista rajoitetaan. Tätä tasapainoilua on varmasti edessä koko kauden läpi.

Maaliskuun toisesta kokouksesta olin jälleen kiinni eduskuntatehtävissä ja kokouksesta siten poissa. Kokouksessa päivitettiin kaupungin hallintosääntö ja samalla organisaatiorakenne vastaamaan sote-uudistuksen tuomia muutoksia. Helsinkihän jatkaa omana sote-alueenaan muun Suomen sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle.

Missasin myös maaliskuun viimeisen kokousen 30.3.2022 osallistuessani tilaisuuteen Saksan suurlähetystössä. Ajankohtaisen tilanteen huomioiden olen priorisoinut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kansainvälisiä suhteita ajankäytössäni. Kokouksen listalla oli kyselytunti ja nippu kaavoja.

Tulevaa

Ukrainassa jatkuva sota ja Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asemointi ovat varmasti edelleen loppukevättä määrittäviä teemoja. Ajankohtaisselonteon käsittely eduskunnassa on alkanut, ja pureksin sitä paitsi puolustus- ja talousvaliokunnissa, myös puoluejohtajien ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien koordinaatioryhmässä, jota johtaa puhemies Matti Vanhanen. Merkittävä asia on myös paraikaa päälläoleva hoitajien työtaistelu, eivätkä hoitajat ole ainoita julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijöitä, joiden palkoissa ja työoloissa olisi kiistatta parantamista. Kestävän siirtymän vauhdittamisessa riittää edelleen vauhdittamista, samalla energian ja raaka-aineiden hintojen ajama inflaatio tuntuu jokaisen kukkarossa.

Vihreissä on pohdittu viimeisten vaalitulosten ja kannatuskehityksen syitä, ja tartuttu myös toimeen. Käynnissä on Tuhannen kohtaamisen kiertue, jossa jalkaudutaan ympäri Suomen keskustelemaan ja kuuntelemaan. Itse ehdin jo Pohjois-Savoon, ja kalenterissa on jo seuraavina mm. Pohjois-Karjala ja Häme. Kokoonnumme myös vihdoin live-puoluekokoukseen toukokuussa Joensuussa, jossa edessä on uuden poliittisen ohjelman linjaaminen. 

Kausi on jo nyt ollut niin historiallinen, että välillä meinaa hapottaa.

Vaaleihin on aikaa enää vuosi, mutta kolme edellistä vuotta ovat osoittaneet, että vuodessa voi tapahtua todella paljon. Tämä kausi on jo nyt ollut niin historiallinen, että välillä meinaa hapottaa. Nämä kvartaalikatsauksetkin jäävät väistämättä aika raapaisuiksi ja isojakin juttuja jää helposti kirjoittamatta. Jos jotakin puuttui tai jäi askarruttamaan, laita viestiä!

Tapaamiset:

Tässä jälleen lista tämän kvartaalin tapaamisista, samalla saatteella kuin ennenkin: Nämä eivät tietenkään kata kaikkea vuorovaikutusta ja päälle tulee esimerkiksi mailinvaihtoa, seminaareja, kutsutilaisuuksia, kuulemisia ryhmissä ja kokouksissa ja ihan satunnaisia kohtaamisia.

• Aalto-yliopisto
• Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
• Beer Hunter’s
• Blic
• Eesti Rohelised
• Elinkeinoelämän keskusliitto
• Energiateollisuus
• Euroopan lasten ja nuorten neuvosto
• Gubbe
• HaminaKotka Satama
• Helen
• Honkajoki Oy
• Kemianteollisuus
• Kongsberg
• KRIS-Satakunta
• Metsä Group
• Miljöpartiet
• Natonuoret ry
• NEOT
• Pellervo ry
• Predicell
• Rajavartiolaitos
• Rakennusteollisuus
• Romanian suurlähetystö
• Sahateollisuus
• Saksan suurlähetystö
• Sataedu
• Satakunnan kauppakamari
• Suomen Yrittäjät
• Taksiliitto
• TEK
• Think Atom
• Ukrainan suurlähetystö
• Ulkopoliittinen instituutti
• Vatajankosken Sähkö 
• XAMK
• Yhdysvaltain suurlähetystö

Koronasta saatiin siedettäväksi rokotteilla, mutta kausi jatkuu poikkeuksellisena Venäjän hyökättyä raakalaismaisesti Ukrainaan. Vaaliuurnilla 2023 kannattaa muistaa, että kansanedustajia ei valita vain toteuttamaan poliittisia ohjelmia, vaan kantamaan vastuuta kaikissa eteen tulevissa tilanteissa.