(Puheenvuoro vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä Turussa 26.8.2022.)
Suomessa on varaa kasvattaa aurinkosähkön tuotantoa reippaasti. Nykytason voisi kymmenkertaistaa vuoteen 2025 mennessä, kaksikymmenkertaistaa 2030 mennessä, ja vuonna 2035 aurinkosähkön tuotantotavoitteena tulisi olla 10 TWh.
Käsillä on energiakriisi, jonka juurisyynä on kestävän energian absoluuttinen niukkuus. Onkin välttämätöntä lisätä uuden, päästöttömän sähkön tuotantoa nopeasti ja kaikin tavoin. Se on energian säästeliään käytön ohella lopulta ainoa keino painaa energian ja sähkön hinta kestävästi alas.
Suomessa rakennetaan nyt nopealla tahdilla tuulivoimaa, ja olemme vihdoin saamassa Olkiluodon uuden ydinvoimalan säännöllisen tuotannon käyntiin. Tuuli- ja ydinvoiman rinnalla päästötöntä sähköä olisi tarjolla nykyistä paljon enemmän auringosta. Aurinkoenergian hyödyntäminen on Suomessa vielä lapsenkengissään, vaikka potentiaalia olisi merkittävästi. Viime vuonna aurinkosähköä tuotettiin Suomessa 0,3 TWh. Suunta on kasvava, mutta määrä edelleen aivan liian pieni.
Saksa ei ole se maa, jonka energiapolitiikasta yleisesti kannattaa ottaa oppia, mutta tässä kohtaa on hyvä suunnata katse vertailun vuoksi sinne. Suomi on pinta-alaltaan liki Saksan kokoinen maa, mutta Suomessa tuotettu aurinkosähkö alle prosentti Saksan aurinkosähköstä. Kyllä, Saksa on etelämpänä, mutta Suomi ei ole satakertaisesti Saksaa pimeämpi maa. Etelä-Suomen vuotuinen kokonaissäteilyn määrä on itse asiassa lähes samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Toki jakauma vuoden aikana on täällä toisenlainen.
Sähköä tarvitaan kesäisinkin, kuten nyt nähdyt hurjat sähkön hinnat osoittavat.
Aurinkoa on tarjolla kesällä reippaasti, talvella niukasti. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään huono asia: tuulivoiman vuotuinen tuotanto kun vuorostaan laskee kesäisin. Aurinkosähkö sopisi siis mainiosti tasapainottamaan tuulivoiman tuotannon vaihtelua vuositasolla. Ja sähköä tarvitaan kesäisinkin, kuten nyt nähdyt hurjat sähkön hinnat osoittavat. Tälläkin hetkellä jokainen kattopaneelin jauhama kilowattitunti on koko isänmaan etu, ei vain omistajansa. Kuumenevat kesät ja helleaallot myös kasvattavat kesäistä sähkön tarvetta ilmastoinnin ja viilennyksen takia.
Me vihreät haluamme tähän maahan lisää aurinkovoimaa ja vauhdilla. Haluamme vähintään kymmenkertaistaa aurinkosähkön tuotannon vuoteen 2025 mennessä, ja kaksikymmenkertaistaa sen vuoteen 2030 mennessä. Vuodelle 2035 sopivan pyöreä ja rohkea tavoite on 10 TWh.
Tavoite edellyttää sekä hajautettua pientuotantoa että teollisen mittakaavan tuotantoa verkkoon. Tarvitaan siis sekä katot täyteen paneeleja että suuria aurinkopuistoja. Tähän on täällä erinomaiset edellytykset: kotien, varastojen ja maatilojen kattoja riittää, ja esimerkiksi poistuville turvetuotantoalueille sopii paneeleja.
Pientuotanto kasvaakin nyt Suomessa jo huimaa kyytiä. Silti vauhtia on varaa kasvattaa, ja ennen kaikkea on huolehdittava siitä, ettei se hyydy tai pullonkauloja muodostu. Tähän esitämme useita keinoja.
Ensinnäkin, vihreiden esittämä ja hallituksen valmistelema energiaomavaraisuuslaina on saatava pian käyttöön. Aurinkopaneelit ovat investointi, joka kyllä maksaa itsensä takaisin. On tärkeää, ettei rahoituksesta muodostu estettä kannattaville, koko yhteiskuntaa hyödyttäville investoinneille. Juuri tässä vihreiden puskema, nyt valmisteluun edennyt energiaomavaraisuuslaina avittaa.
Aurinkosähkön pientuotantoa on syytä edistää myös verotuksen keinoin. EU-sääntely mahdollistaa arvonlisäveron pudottamisen nollaan aurinkopaneelien myynnistä ja asennuksesta. Energiaremonttien kotitalousvähennyksen korottaminen olisi myös keino buustata asennuksia. ARA myöntää jo nyt energiatehokkuusremonttitukia, mutta toiminta kärsii pitkistä jonoista. Lisäresursointi ja tehostaminen maksaisivat itsensä takaisin.
Kotitalouksien ja taloyhtiöiden lisäksi liiketilat, varastot ja maatilat tarjoavat paljon kattopinta-alaa aurinkopaneeleille. Näiden edistämiseksi valmisteverovapauden tuotantoraja on nostettava 800 MWh:sta 2000 MWh:iin. Tätä on esittänyt myös Kaupan liitto.
Aurinkopaneelien asennuksen kustannuksista merkittävä osa voi syntyä jälkiasennuksen vaatimista muutos- ja lisätöistä talotekniikkaan ja kattoihin. Jotta tämä ei hidasta asennuksia tulevaisuudessa, on uusiin rakennuksiin määriteltävä tarkoituksenmukainen velvoite aurinkopaneeliasennusvalmiuteen tai suoraan paneeleihin, samaan tapaan kuin kiinteistöjä nyt velvoitetaan sähköautojen latausvalmiuteen. Lisäksi kuntia on rohkaistava kaavoituksessa ja rakentamisen ohjaamisessa aurinkoenergian pientuotannon vauhdikkaaseen lisäämiseen ja sen edellytysten parantamiseen.
Yksi houkutteleva kohde ovat käytöstä poistuneet ja poistuvat turvetuotantoalueet.
Hajautetun pientuotannon ohella tarvitaan teollisen mittakaavan aurinkopuistoja, joita Suomessa on vielä varsin vähän. Laakeassa ja laajassa maassa on tarjolla erinomaisia mahdollisuuksia. Yksi houkutteleva kohde ovat käytöstä poistuneet ja poistuvat turvetuotantoalueet. Päästöjä hillitsevä vedenpinnan nosto sopii hyvin yhteen paneeliasennusten kanssa, jolloin tilanne on suorastaan win-win. Teollisen mittakaavan tuotantoon saisi vauhtia nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla kiinteistöverotuksella: mikäli kunnilla olisi mahdollisuus määrittää erilaisille voimaloille eriäviä kiinteistöverotasoja, tulisivat useammat tuotantoalueet houkutteleviksi. Tämän ei sinänsä pitäisi sotkea teknologianeutraalia yleisperiaatetta, sillä tuuli- ja aurinkovoiman potentiaalisimmat alueet eivät pääsääntöisesti kilpaile suoraan keskenään. Jo nyt nähdään, että energiantuotannon kiinteistöverot ovat kasvavan tärkeä tulonlähde kunnille.
Haitatonta tapaa tuottaa energiaa ei tietenkään ole, ja aurinkovoima vaatii suhteellisen paljon pinta-alaa suhteessa tuotettuun energiaan. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on huomioitava tarkkaan aurinkovoiman laajentuessa, eikä esimerkiksi metsää ole yleisesti perusteltua kaataa aurinkopaneelien tieltä.
Aurinkoenergian vauhdittaminen edellyttää myös osaavaa työvoimaa, jonka puute hidastaa asennuksia jo nyt – tilauksista asennuksiin on useiden kuukausien viive tällä hetkellä. Pulaa on niin suunnittelijoista kuin katto- ja sähköasentajistakin. Täydennys- ja muuntokoulutuksia on kehitettävä ja lisättävä, jotta yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa. Koulutettuja käsipareja on myös hyödynnettävä fiksummin ja suoraviivaistettava asentajien sertifiointia. Asentajakelpoisuus tulisi liittää suoraan automaattiseksi osaksi ammattikoulutusta.
Aurinkoenergian vauhdittaminen edellyttää myös osaavaa työvoimaa, jonka puute hidastaa asennuksia jo nyt. Koulutusta on kehitettävä ja lisättävä, jotta yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa.
Nyt asennuksia hidastaa myös pula komponenteista. Mitä aurinkoenergian teknologiaan tulee, Eurooppa on aivan liian riippuvainen Kiinasta. Suomen onkin voimakkaasti ajettava toimia aurinkopaneelien ja niiden vaatimien raaka-aineiden tuotantokapasiteetin nopeaksi kasvattamiseksi Euroopassa osana huoltovarmaa, vastuullista ja kestävää teollisuuspolitiikkaa.
Haluamme siis nähdä paljon lisää aurinkopaneeleja pitkin Suomen kattoja seuraavina vuosina. Ratkaiseeko aurinkosähkö siis käsillä olevan energiakriisin? Ei tietenkään, ei pelkästään. Vaikka saavuttaisimme tavoitteemme, tuottaa aurinkosähkö vain murto-osan tämän maan energiasta. Se on silti tärkeä lisä ja apu kestävän, omavaraisen ja huoltovarman energiatalouden rakentamisessa. Panostukset aurinkoenergian vauhdittamiseen eivät luonnollisesti sulje pois sitä, että nyt on panostettava voimalla energiansäästöön, energiatehokkuuteen ja aivan kaiken päästöttömän, kestävän energian tuotantoon.
Vaikka uusi tuuli- ja ydinvoima ovat tulevaisuudessakin tärkeimmässä roolissa, meidän kannattaa ottaa lähitähdestämme ilo irti.
Vaikka uusi tuuli- ja ydinvoima ovat tulevaisuudessakin tärkeimmässä roolissa, meidän kannattaa ottaa lähitähdestämme ilo irti.
Juuri nyt energiatilanne on vaikea, mutta tulevaisuus on erittäin valoisa – kunhan siitä rakennetaan sellainen, ajoissa ja viivyttelemättä. Sen me vihreät haluamme tehdä.
Aurinko ei aina Suomessa paista, mutta siitä kannattaa ottaa sähköä irti silloin, kun paistaa. (Kuva: Jeremy Bezanger / Unsplash)
Viimeisimmät kommentit