Kvartaalikatsaus eduskuntaan ja valtuustoon IV/2022

Vuoden viimeinen neljännes on aina budjettien aikaa. Tällä kertaa myös energia, luonto ja hallitusyhteistyön edellytykset olivat vahvasti tapetilla.

Politiikan vuosikellossa vuoden loppupää on budjettien käsittelyn aikaa sekä kaupungin että valtakunnan tasolla. Helsingissä kaupunginvaltuusto nuiji vuoden 2023 talousarvion marraskuussa, eduskunnassa valtion talousarviota käsitellään ensin salissa reilu viikko, ja sitten siitä äänestellään joulun alla useampi päivä.  Loppuvuoden budjettikeskusteluissa ja politiikassa kaikuivat luonnollisesti sota Ukrainassa, energiakriisi ja lähestyvät vaalit.

Neloskvartaaliin mahtui itselläni myös muutama reissu: Suomessa kiersin muun muassa Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Lohjalla. Lokakuun lopulla piipahdin puoluetoimiston porukan kanssa Brysselissä tutustumassa europarlamenttiin ja keskustelemassa parlamentin vihreän porukan toimijoiden kanssa muun muassa energiasta ja Ukrainan tukemisesta. Lokakuussa vierailin Euroopan ydinenergiafoorumissa (ENEF) Prahassa, jonne minut oli kutsuttu yhdeksi keynote-puhujista. Prahassa pitämäni puhe löytyy blogista. ENEFissä näki omin silmin sen murroksen, joka energiapolitiikassa on nyt käynnissä, kun ydinvoima on saamassa perustellun paikkansa osana päästötöntä energiapalettia.

Aivan vuoden lopulla välipäivinä nousimme mainion kollegan Anders Adlercreutzin kanssa otsikoihin pitkin Eurooppaa, kun esitimme eurooppalaisia Leopard 2 -talkoita ja Suomelle niissä aloitteellista roolia. Tämä keskustelu jatkuu yhä vilkkaana, ja vaikuttaa lupaavasti siltä, että kipeästi kaivatut panssarit saadaan vielä Ukrainan avuksi.

Eduskunta

Loka-joulukuun vuosineljännestä väritti tietysti edelleen vahvasti Ukrainan sota. Merkittävämpänä heijastevaikutuksena Venäjän hyökkäyssota näkyi loppuvuodesta sähkön korkeiksi nousseina hintoina, joihin linjattiin ensimmäinen apupaketti budjettiriihessä alkusyksystä ja lisätoimia vielä joulun alla. Pahimmillaan hurjiksi äityneet hinnat ovat koetelleet erityisesti sähkölämmittäjiä, ja toimet tilanteen helpottamiseksi ovat olleet tarpeen. Oma huoleni on ollut se, ettei vain sotketa kannusteita sähkön säästöön, tuotantoon ja investointeihin. Sähkön korkeasta hinnasta on syytetty myös vihreää siirtymää pois fossiilienergiasta. Enempää pieleen ei voisi analyysi mennä.

Keskustelu EU:n ennallistamisasetuksesta kävi loka-marraskuun vaihteessa kuumana. Keskustelu meni sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti pitkälti metsään. Asetuksesta leivottiin jonkinnäköistä eksistentiaalista uhkaa Suomen metsätaloudelle, ja asetuksen kustannusarvioita kauhisteltiin pohtimatta liiaksi, mitä sen taustalla oli. Toki asetuksessa on vielä parannettavaa, ja se tulee vielä vielä varmasti muuttumaan.

Keskustelu ennallistamisasetuksesta meni sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti pitkälti metsään.

Ennallistamisasetuksessa nähtiin myös säröjä hallitusyhteistyössä, kun keskusta, sdp ja RKP innostuivat valiokuntakäsittelyssä lähtemään opposition kelkkaan. Aiheesta esitettyyn välikysymykseen saatiin silti yhtenäinen vastaus ja eduskunnan selvä luottamus, ja lopulta Suomen kanta linjattiin suuressa valiokunnassa ilman suurempia otsikoita.

Isompi särö hallituksen sisäiseen luottamukseen tulikin sitten luonnonsuojelulain käsittelyn yhteydessä, kun keskusta irtaantui moneen kertaan sovitusta laista, ja lähti heikentämään sitä käsittelyn viime metreillä opposition tuella. Teko, ja tapa, jolla se tehtiin, rikkoo kaikkia hallitusyhteistyön pelisääntöjä, ja tärkeän lain käsittelystä tuli surullinen tarina suomalaisen demokratian, Suomen luonnon ja keskustapuolueen historiassa. Tällaisen jälkeen luottamus keskustaan on luonnollisesti romuna. Tällaisessa ajassa vastuun kantaminen kuitenkin korostuu, ja hallitus jatkaa työtään. Paljon parannuksia tuova luonnonsuojelulaki sentään saatiin voimaan.

Ennallistamisasetuksen ja luonnonsuojelulain käsittely paljasti jälleen kaikessa karuudessaan, miten vähän luonto useimmille puolueille lopulta Suomessa merkitsee. Kauniita sanoja riittää, mutta päätöksenteossa erityisesti metsäteollisuuden status quon puolustaminen jyrää tiedepohjaisen luontopäätöksenteon yli. Se ei ole lopulta kansantalouden tai edes metsänomistajankaan etu. Tähänkin asiaan voi muuten vaaleissa vaikuttaa.

Vuoden lopun myötä kävi ilmeiseksi, ettei kaikkien hallitusohjelmassa tai sen jälkeen eri yhteyksissä sovittuja lakiesityksiä saada tehtyä ennen kauden loppumista. Rannalle jäivät muun muassa exit-vero ja ruuhkamaksut. Toivon, että seuraavalla hallituksella on rohkeutta ottaa ruuhkamaksut agendalleen. Ne ovat taloustieteellisesti tehokas ja erittäin perusteltu työkalu maankäytön ohjaukseen. Antamatta jäi myös parlamentaarisesti sovittu esitys TKI-verovähennyksestä. Tämä sivuosuma saatiin onneksi parlamentaarisen TKI-työryhmän toimin vielä korjattua.

Isojen otsikoiden alle jää helposti pienempiä, mutta merkittäviä ja varsin hyviä päätöksiä. Yksi esimerkki on joulukuussa hyväksytty kilpailulain uudistus, joka vahvistaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston mahdollisuuksia puuttua haitallisiin yrityskauppoihin ja tuottaa varovaisen arvion mukaan 50-67 miljoonan euron vuosittaiset hyödyt suomalaisille kuluttajille. Toinen euromäärältään pieni, mutta tärkeä päätös oli STUKin pienydinvoimatyön rahoittaminen ensi vuodeksi. Se auttaa lainsäädäntötyön vauhdittamisessa ja pienydinvoiman sujuvoittamisessa. Näitä molempia päätöksiä olen ollut esittämässä ja kirittämässä, joten hienoa nähdä niiden toteutuvan.

Eduskunnan kiireiseen loppusyksyyn ja alkutalveen mahtui läjäpäin muutakin mainitsemisen arvoista, mutta rajalliseen blogiin ei millään kaikkea mahdu. Jos jokin päätöksenteko askarruttaa, ole yhteydessä!

Valtuuston kokoukset

Kaupunginvaltuusto kokousti loka-joulukuussa kuusi kertaa, joista ehdin paikalle neljään. Pyrin lähtökohtaisesti paikalle valtuustoryhmämme kokoukseen, vaikka itse kokoukseen en pääsisi – näin pysyn kärryillä ja vaikutan meidän kannanmuodostukseemme.

Lokakuun 5. päivä kokouksessa käsittelyssä oli perussettiä: tonttivuokria, kaavoja ja aloitteita. 26.10. jouduin olemaan poissa hallituksen iltakoulun takia, ja missasin valtuuston kyselytunnin, yhden kaavan Sörnäisissä ja keskustelun sotaveteraanien perinnön vaalimisesta.

Marraskuun ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin nuorten aloitteita ja Oulunkylän jäähallin peruskorjausta. Nuorten aloitteiden yhteydessä käydään säännöllisesti keskustelu siitä, miten nuoria saisi paremmin mukaan päätöksentekoon. Siihen ei oikein helppoa reseptiä ole: aktiiviset nuoret löytävät päätöksenteon pariin, laajat massat eivät. Olennaista on pitää kynnykset matalana, meno avoimena ja muistaa se, etteivät nuoret ole mikään homogeeninen, yhtenäinen massa. 16.11. olin jälleen poissa valtuustosta merkittävän vaalipaneelin takia, ja budjettikeskustelu meni siten ohi. Ryhmämme omiin budjettikokouksiin ja aiheen käsittelyyn olen toki osallistunut. 23.11. kokouksessa budjetista sitten äänestettiin, ja lisäksi käsiteltiin nippu aloitteita. 

Joulukuussa valtuusto kokousti kertaalleen, 7.12. Kokouksessa käsiteltiin selvitys arviointikertomuksen johdosta tehdyistä toimenpiteistä, kaava Vuosaaressa ja kunnan jäsenten aloitteet. Näillä aloitteilla ei tyypillisesti ole kovin kummoista painoarvoa: parhaat keinot vaikuttaa kaupunkiin yksittäisenä henkilönä ovat äänestäminen, yhteydenotto valtuutettuihin, julkinen keskustelu ja osallistava budjetointi.

Tapaamiset

Loka-joulukuunon listattu jälleen sillä huomiolla, ettei tässä välttämättä ole täysin kattava kuvaus kaikesta vuorovaikutuksesta tai lobbaamisesta ja päälle tulee esimerkiksi mailinvaihtoa, kutsutilaisuuksia ja erilaisia kuulemisia ryhmässä ja kokouksissa. Tapaamisia on aika reippaasti – vaalien lähestyminen näkyy näinkin.

  • 18for0 Ireland
  • AbbVie Oy
  • Airbus
  • Akava
  • Algerian suurlähetystö
  • Allianssi
  • Amcham Finland
  • Business Finland
  • Caruna
  • EK
  • Elokapina
  • Forester
  • Forus
  • Google
  • IQM
  • Kaatuneiden omaisten liitto
  • Keskuskauppakamari
  • Kokkolan nuorisovaltuusto
  • Lapin AMK
  • Lapin yliopisto
  • Lapin yliopiston ylioppilaskunta LYY
  • Luontopaneeli
  • Lääkäriliitto
  • Metsäteollisuus
  • Mingle Advisors
  • MiningWatch Finland
  • NEOT
  • Neste
  • Palta
  • Pelastakaa lapset
  • Proxion
  • Puutuoteteollisuus
  • Rakennusteollisuus
  • Romanian suurlähetystö
  • SAK
  • SAMOK
  • SFS
  • Skoggi Oy
  • Suomen Partiolaiset
  • Suomen Tuulivoimayhdistys
  • Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta
  • Suomen Yrittäjät
  • Tapojärvi Oy
  • TEK
  • Tulanet
  • Turvaurakoitsijat ry
  • Ukrainan suurlähetystö
  • Ulkopoliittinen instituutti
  • Utsjoen nuorisovaltuusto
  • WWF
  • Wärtsilä

 

Korostin Prahassa ENEF-konferenssissa pitämässäni puheenvuorossa puhtaan energian kasvavaa tarvetta ja merkitystä.