(Poikkeuksellisesti kaiken vaalihässäkän takia tämä katsaus kattaa alkuvuoden tammikuusta huhtikuuhun)

Vuosi 2023 alkoi vanhan eduskunnan loppusuoralla. Huhtikuussa valittiin uusi eduskunta ja Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen. Vihreät kärsi raskaan vaalitappion, mutta oma työ eduskunnassa jatkuu.

Eduskuntavaalit rytmittivät luonnollisesti kevään aikatauluja vuoden alusta asti. Vanha eduskunta istui maaliskuun alkuun asti, jonka jälkeen edessä oli perinteinen vajaan kuukauden vaalitauko. 

Eduskunnan loppusuoralla saatiin läpi muun muassa kaivattu translaki, vaikka sen suhteen valiokuntakäsittelyssä vielä ylimääräinen kierros vatulointia kokoomuksen johdolla nähtiin ja vaikka keskusta asiassa jälleen kerran lähti omille, konservatiivisille teilleen. Liian lähelle kauden loppua jäänyt saamelaiskäräjälain uudistus sen sijaan kaatui surkeasti näennäiseen ajanpuutteeseen – tosiasiassa toki perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen edustajien vastustukseen. 

Kauden viimeisen kevään tärkein päätös oli tietysti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksyminen eduskunnan toimesta 1.3. äänin 184-7. Nato-jäsenyys saatiinkin sitten Suomen osalta maaliin huhtikuun neljäs päivä, Naton 74-vuotispäivänä Unkarin ja Turkin vihdoin ratifioitua Suomen jäsenyyden. On tavallaan aika epätodellinen fiilis yhä siitä, että Suomi todellakin on nyt täysivaltainen Nato-maa. Ruotsin jäsenyys pitää tietysti saada seuraavaksi vauhdilla maaliin.

Kauden viimeisen kevään tärkein päätös oli tietysti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksyminen.

Vaalikampanjointi alkoi tietysti toden teolla jo ennen vaalitaukoa, ja oma kalenterini täyttyi tiiviisti erilaisista paneeleista, tenteistä ja sidosryhmien tapaamisesta. Puolueen varapuheenjohtajan ominaisuudessa kiersin luonnollisesti myös Suomea oman vaalipiirini ulkopuolelta, ja piipahdin mm. Oulussa, Seinäjoella, Tampereella, Forssassa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Porissa ja Raumalla, sekä tietysti eri puolilla Uuttamaata. Vaikka omat ääneni tulevat Helsingistä, ovat vierailut eri puolille Suomea yksi tämän työn antoisimmista osista. 

Myös vaalikampanjointi Helsingin kaduilla ja toreilla – jonka parissa vierähtivätkin sitten maaliskuun viimeiset viikot – on todella hauskaa ja antoisaa. Vaalien alla politiikka kiinnostaa ihmisiä, ja on opettavaista ja mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia mitä erilaisimpien tyyppien kanssa. Samalla tapaa aika tavalla kaikkia vanhoja tuttuja elämän eri vaiheilta.

Iloisesta kampanjoinnista huolimatta vaalit menivät vihreiltä raskaasti mönkään. Eduskunnasta putosi nippu ahkeria ja osaavia vihreitä kansanedustajia, ja moni erinomainen ehdokas jäi rannalle. Se harmittaa todella paljon, ja olen tietysti pohtinut pitkään, mitä itse olisin voinut tehdä paremmin ja enemmän. Tulokseen johtaneita syitä on pohdittu ansiokkaasti ja pidemmin monien toimesta. Oma näkemykseni on, että mielikuva meistä on kaventunut liikaa arvokartan vasempaan alanurkkaan. Tietenkin tuloksessa näkyy myös se, etteivät ilmasto ja luonto olleet nyt vaalien alla erityisemmin esillä sekä pääministeriasetelma, mutta kyllä eniten korjattavaa löytyy omasta toiminnasta.Avasin ajatuksiani aiheesta myös Suomen Kuvalehdelle pian vaalien jälkeen.

Eduskuntaryhmässä epäonnistuimme useiden edustajiemme osaamisen, kovan työn ja saavutusten esille tuomisessa ja hyödyntämisessä. Tästä koen erityisesti tuskaa ja syyllisyyttä, kun kuitenkin ryhmän puikoissa syksystä 2021 alkaen toimin.

Eduskunnasta putosi nippu ahkeria ja osaavia vihreitä kansanedustajia, ja moni erinomainen ehdokas jäi rannalle.

Oma työni kansanedustajana jatkuu 5804 äänen turvin. Olen aivan äärimmäisen kiitollinen kaikille kampanjassa mukana olleille, tsempanneille ja rahallisesti tai muuten tukeneille sekä tietysti joka ikiselle ainoan äänensä antaneelle. Lupaan tehdä niillä äänillä parhaani.

Vihreiden kehno tulos sinetöi nopeasti sen, että puolueen johtomme menee uusiksi kesäkuun puoluekokouksessa, jossa puolueelle valitaan uusi puheenjohtaja ja puoluesihteeri. Syvällisen harkinnan jälkeen päätin, etten itse pyri puolueen johtoon – perusteluni avasin jo aiemmin blogissani. Nyt on tiedossa, että vihreiden puheenjohtajaksi valitaan joko Sofia Virta tai Saara Hyrkkö – ja molemmat ovat siihen hommaan aivan erinomaisia vaihtoehtoja. 

Välittömästi vaalien jälkeen alkoi uuden hallituspohjan valmistelu. Vaalitulos ja suurimpien puolueiden asento vaalien alla jo indikoivat, mitä tuleman todennäköisesti pitää, ja lopulta Säätytalolle suuntasivat kokoomuksen johdolla perussuomalaiset, RKP ja KD. Oikeistokonservatiivista politiikkaa siis pukkaa. Hallitusohjelmaa kannattaa arvostella vasta sitten kuin sellainen on kasassa, mutta odotan huolissani miten ison kädenjäljen neuvotteluissa mukana olevat radikaalikonservatiiviset, maahanmuuttovastaiset, populistiset ja tiedevastaiset voimat ohjelmaan saavat. 

Vaalituloksen asetelmasta huolimatta vihreät osallistuivat hallitustunnusteluihin vakavissaan ja prosessia kunnioittaen. Puolueen vastauksissa hallitustunnustelijan kysymyspakkaan oli melkoinen urakka, mutta lopputulos on nähdäkseni todella hyvä. Kannattaa siis tsekata vihreiden vastaukset, niistä saa hyvän kuvan ajamastamme politiikasta.

Vaalituloksen asetelmasta huolimatta vihreät osallistuivat hallitustunnusteluihin vakavissaan ja prosessia kunnioittaen.

Uutta hallitusta odottaessa eduskunta järjestäytyy väliaikaisesti. Itse istun nyt toistaseksi pitkästä aikaa suuressa valiokunnassa, mutta varsinaisesti paikat jaetaan vasta, kun hallitus on kasassa. Sama koskee eduskuntaryhmän johtoa: toimin nyt ryhmän ruorissa ainakin kevään ajan.

Samalla kun Suomessa politiikanteko järjestäytyy uusille urille, sota Ukrainassa jatkuu. Sodan lopputulema on ratkaiseva koko maanosan ja jopa maailmanjärjestyksen kannalta. Siksi Ukrainan vahva ja riittävä tuki on äärimmäisen tärkeää. On hienoa, että ensimmäiset Leopardit saatiin lopulta keväällä liikkeelle, mutta lisää raskasta aseistusta ja ampumatarvikkeita tarvitaan.

Valtuusto

Kaupunginvaltuusto kokousti tammi-huhtikuussa yhteensä seitsemän kertaa, joista itse ehdin eduskuntavastuiltani paikalle neljään. 18.1. kokouksessa käsiteltiin kaavoja ja vieläkin kaupungin palkkasekoilua. 1.2. kokouksesta olin poissa politiikan ja yritysmaailman johtajille suunnatulla Ilmastokriisin mestarikurssilla. Käsittelyssä oli Laakson sairaalan hankemuutos, kaavoja ja valtuutettujen aloitteita. 15.2. hyväksyttiin erittäin tärkeä Pohjoisbaanan yleissuunnitelma. Kun baana valmistuu, selkeytyy ja paranee pyöräily-yhteys Käpylästä Puistolaan huomattavasti. Laadukas ja helposti navigoitava pyöräreitistö on aivan avainjuttu kestävämmän, viihtyisämmän ja terveellisemmän kaupungin rakentamisessa.

1.3. olin poissa vaalikiireiden takia. Lyhyessä kokouksessa käsiteltiin mm. vuoden 2022 talousarvion toteutumattomat sitovat toiminnan tavoitteet ja konserniohjeen päivittäminen ilman äänestyksiä. Myös 15.3. kokous meni puolueen vaalihommissa ohi – lyhyt kaavoja ja aloitteita käsitellyt kokous sekin.

Huhtikuun kokouksissa 5.4. ja 26.4. olin paikalla. Huhtikuun ensimmäisessä kokouksessa nähtiin makaaberi keskustelu, jossa uuden vainajien säilytystilan rakentamista Malmin hautausmaan yhteyteen vastustettiin ihmeellisin ksenofobisin perusteluin perussuomalaisten toimesta (tapahtunutta perkaa kiinnostavasti tämä tutkija Ville Laakkosen kirjoitus). Vihreiden ryhmäaloite venäläisestä fossiilienergiasta oli käsittelyssä sekin. Itse aloite oli yli vuoden vanha, se tehtiin pian Venäjän hyökkäyksen alun jälkeen. Venäläisestä energiasta päästiinkin pitkälti tässä välissä eroon, mutta fossiilienergiasta luopumisen vauhdittaminen kaikin tavoin on tietysti edelleen ajankohtaista – ja rokottaa yhä myös Putinin kassaa.

Huhtikuun kokousten iso, eniten julkisuutta saanut asia oli tietysti Suvilahteen tuleva uusi tapahtumakeskus. Samalla alueen legendaarinen DIY-skeittiparkki jää historiaan, ja tulipa samoihin aikoihin myös tieto siitä, että Flow-festivaali siirtyy tämän kesän jälkeen toisaalle. Jotenkin tämä kaikki sai aikaan kummallisen mähinän, jossa Suvilahden kehityksestä tuli joillekin jonkinlainen Helsingin sieluttoman kehityksen symboli. 

Hyvässä ja kiinnostavassa kaupungissa on rosoa ja omaehtoista toimintaa.

Tosiasiassa tarkoitus on rakentaa paljon kaivattu tila kulttuuritapahtumille kämäisen parkkipaikan tilalle ja ylipäänsä varmistaa monimuotoisen vapaa-ajan toiminnan ja kulttuurin edellytykset kehittyvälle kasvavan Kalasataman lähialueelle. DIY-skedeparkin menetys on todella ikävä, mutta myrkylliselle maalle rakennettu puisto olisi ollut muutoksen edessä joka tapauksessa. Skeittiskenen kanssa on etsitty erityisesti vihreiden ja vasemmiston työn ansioista tapoja varmistaa, että toiminta jatkuu lähitalueilla jatkossakin. 

Hyvässä ja kiinnostavassa kaupungissa on rosoa ja omaehtoista toimintaa. Osa elävän ja orgaanisen kaupungin luonnetta on, että tämä roso etsiytyy uusiin paikkoihin ja muotoihin. Jännite DIY-meiningin ja alakulttuurien ja kaupallisen toiminnan on sekin osa elävää kaupunkia, ja fiksu kaupunki koettaa sovittaa eriluonteista toimintaa yhteen. Näin on nähdäkseni tässä tehty – ei toki täydellisesti, eikä tällaisessa tilanteessa kaikkia miellyttävää lopputulosta useimmiten voi saadakaan. Niilo Tenkanen avaa asiaa FB-postauksessaan hyvin.

Tapaamiset

Tammi-huhtikuussa tapaamisia tuli aika liuta, kun monet tahot halusivat vielä jututtaa vaalien alla tulevasta hallitusohjelmasta, ja itsekin tapaan maakuntakierroksilla mielellään monenlaisia tahoja.Tapaamiset on listattu tuttuun tapaan sillä huomiolla, ettei tässä välttämättä ole täysin kattava kuvaus kaikesta vuorovaikutuksesta tai lobbaamisesta ja päälle tulee esimerkiksi mailinvaihtoa, kutsutilaisuuksia ja erilaisia kuulemisia ryhmässä ja kokouksissa.

• Aalto GSE
• Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
• Accenture
• Atmosphere and Climate Competence Center
• Autotuojat ja -teollisuus
• AYY
• Bird
• Business Finland
• CLC
• Cursor Oy
• Digi- ja väestötietovirasto
• DNA
• Elinkeinoelämän keskusliitto
• Energiateollisuus
• Erikoiskaupan liitto
• Fermi Energia
• Finanssiala
• Fortum
• Gasgrid Finland
• Helen
• Helsingin kaupunki
• Helsingin seudun kauppakamari
• Helsingin yliopisto
• Intian suurlähetystö
• Israelin suurlähetystö
• Kanadan suurlähetystö
• Keravan Energia
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto
• Kirkon ulkomaanapu
• Kisakallio
• Kyberala ry
• Lahti Aqua
• Lapin kauppakamari
• LUT-yliopisto
• Metsäteollisuus
• Neoen Oy
• Nordea
• Oda
• Operaatio Arktis
• Oulun kaupunki
• Paikallisvoima
• Palta
• Patria
• PIA ry
• Pohjois-Pohjanmaan liitto
• Posti
• Rahapeliala ry
• Rakennusteollisuus
• Saamelaiskäräjät
• SAJK
• Sallan kunta
• Skarta Energy
• STTK
• Suomirata Oy
• Sähköklubi
• Tela
• Terra Cognita
• TVO
• Ukrainan suurlähetystö
• Ulkopoliittinen instituutti
• Upseeriliitto
• USNC
• VATT
• VTT
• Yle
• Äpy

Vihreä eduskuntaryhmä toimii jatkossa tällä porukalla. 13 erittäin pätevää ja kovaa tyyppiä kasassa.