(Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 30.5.2023)

Digitalisaatio muokkaa ihmisten arkea ja yhteiskuntaa nyt nopeasti, ja kyky kerätä ja käyttää dataa on jo muodostunut talouden keskeiseksi ajuriksi. Uusilla murrosteknologioilla on potentiaalia mullistaa kokonaisia toimialoja nopeastikin, ja erityisesti generatiivisen tekoälyn nopea kehitys herättää nyt sekä intoa että huolta.

Teknologisen muutoksen tahti hengästyttää monia, ja haastaa myös päättäjät ja poliittisen päätöksenteon rakenteet. Digitalisaation ja uusien teknologioiden lupaamat satumaiset hyödyt pitäisi saavuttaa reilusti ja koko yhteiskunnan parhaaksi. Samalla olisi rajoitettava epäeettistä käyttöä, ehkäistävä liiallista vallan keskittymistä ja torjuttava vakavimmat uhkakuvat ajoissa.

Onnistuminen edellyttää kykyä ymmärtää uusia teknologioita ja ennakoida niiden vaikutuksia. Tärkeää on myös kokonaisuuden hahmottaminen, sillä teknologinen murros läpileikkaa käytännössä kaikki politiikan osa-alueet koulutuksesta terveydenhuoltoon ja turvallisuudesta työlainsäädäntöön.

Suomalaisen poliittisen päätöksenteon rakenteet eivät vielä vastaa tätä haastetta. Eduskunnassa tieto- ja teknologiapolitiikan aiheet hajautuvat moniin eri valiokuntiin, eikä mihinkään kerry aihepiiristä vahvaa näkemystä ja osaamista. Historiallisista syistä liikenne- ja viestintävaliokunnalla on merkittävin rooli, mutta tietopolitiikan yhteys juuri liikenteeseen ei ole tätä nykyä mitenkään erityisen perusteltu.

Eduskuntaan tarvittaisiinkin erillinen valiokunta, joka käsittelisi lainsäädäntöä digitalisaation ja teknologisen murroksen näkökulmasta. Luontevin askel olisi laajentaa tulevaisuusvaliokunnan roolia tieto- ja tulevaisuuspoliittiseksi valiokunnaksi.

Atte Harjanne, kansanedustaja, Helsinki

Antti Poikola, datatalouden asiantuntija, Helsinki