fbpx
kuva_1

Atte ehdokkaana

Seuraavat eduskuntavaalit käydään huhtikuussa 2019, ja olen ehdolla Helsingin vaalipiiristä. En usko helppoihin vaalilupauksiin – niiden sijaan äänestäjän kannattaa keskittyä siihen, millainen ehdokas on, mitä hän pitää tärkeänä ja miltä pohjalta hän politiikkaansa tekee.

Itseäni ehdokkaana kuvaisin näin: Olen ilmaston ehdokas, tieteen puolustaja ja pehmeä liberaali.

 

Ilmaston ehdokas

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden romahtaminen ovat nyt kaiken politiikan tärkeimmät haasteet. Seuraavien vuosikymmenten aikana on laitettava sekä Suomessa että maailmalla energiatalous, liikenne ja maatalous uusiksi niin, että niiden päästöt saadaan nopeaan laskuun ja lopulta nollaan.

Energiasektorilla on korvattava fossiilisten polttoaineiden ja biomassan mittava polttaminen vähäpäästöisellä tuotannolla: Tuulta, aurinkoa, ydinvoimaa ja geolämpöä tarvitaan kaikkea paljon lisää. Liikennettä on sähköistettävä nopeasti. Lihan ja maidon kulutusta on ohjattava alhaisemmaksi, ja maataloutta säänneltävä eettisemmäksi ja vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Globaalisti ja Euroopassa Suomen on vaadittava vaikuttavaa ja tasa-arvoista ilmastopolitiikkaa, jossa fokus on tiukoissa päästötavoitteissa eikä keinoissa. Suomen on myös näytettävä tietä itse.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ollaan jo vuosikymmeniä myöhässä. Seuraavan eduskunnan on kirittävä kiinni, ja käännettävä ilmastopolitiikan suunta. Nyt pitää käydä ilmastovaalit, ja voittaa ne.

Tieteen puolustaja

Politiikkaa tehdään arvojen pohjalta, mutta tutkittu tieto on onnistuneen päätöksenteon kulmakivi. Tiedeyhteisöä on kuultava tarkkaan ja laaja-alaisesti lainvalmistelussa, ja nimitettävä valtioneuvostoon tiedeministeri tai erillinen tieteellinen neuvonantaja. Tiedettä, koulutusta ja tutkimus- ja kehitystoimintaa on rahoitettava huomattavasti nykyistä enemmän. Erityisen tärkeää on nostaa vapaan perusrahoituksen osuutta ja pitää poliittinen ohjaus kurissa. Tutkijoille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille on annettava mahdollisuus pitkäjänteiseen, korkeatasoiseen työhön. Suomen tulee olla houkutteleva paikka tieteen kansainvälisille huipuille – olivatpa he sitten Suomesta tai muualta.

Suomi voi pärjätä maailmassa vain olemalla fiksu. Panostukset koulutukseen kaikilla tasoilla maksavat itsensä takaisin kestävänä hyvinvointina. Laadukas koulutus on myös rokote syrjäytymistä ja demokratiaa horjuttavaa ulkoista vaikuttamista vastaan.

Tutkimuksen ja koulutuksen hyödyistä iloitessa ei kuitenkaan pidä unohtaa sivistystä tai mitata hyötyjä liian suppeasti.  Tiedolla on arvoa itsessään.

Pehmeä liberaali

Yksilön vapaus ja vastuu ovat tärkeitä lähtökohtia politiikalle, ja vapaat markkinat erittäin tehokas keino rakentaa vaurautta ja hyvinvointia. On silti tärkeää ymmärtää, ettei maailma ole mustavalkoinen eikä kaikkeen voi soveltaa kovaa markkinalogiikkaa – ja että talouskasvukin on keino eikä päämäärä itsessään. Jokaisen elämä on kokoelma omia valintoja, sattumaa ja yhteiskunnallisten rakenteiden ohjausta. Markkinat eivät toimi, jos valta keskittyy liikaa tai jos ympäristölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja ei hinnoitella riittävästi.

Politiikan tehtävänä on purkaa haitallisia rakenteita, taata kaikille lähtökohdat hyvään elämään, säännellä markkinat tuottamaan kestävää hyvinvointia, vaalia sivistystä ja rakentaa julkisilla investoinneilla pitkän aikavälin kestävää kehitystä. Perustulopohjainen sosiaaliturva, toimiva terveydenhuolto ja maksuton, laadukas koulutus yhdessä tiukan, mutta selkeän ympäristölainsäädännön kanssa ovat tällaisen politiikan peruspilareita.  Tärkeää on sekin, että yhteiskunnassa suvaitaan erilaisuutta ja puolustetaan heikommassa asemassa olevia.

Tämän vuosituhannen liberaali on pragmaattinen ja pehmeä, ja uskoo tieteeseen. Pehmeys ei tarkoita velttoutta. Liberaalia demokratiaa on puolustettava rohkeasti ja voimakkaasti sisäisiä ja ulkoisia uhkia vastaan.