Yritysmyönteinen Helsinki on hyödyksi kaikille: 5+1 pointtia kaupungin elinkeinopolitiikan kehittämiseen

Yritysmyönteisen kaupungin kannattaa sujuvoittaa maahanmuuttoa, byrokratiaa ja kestävää liikennettä, ja huolehtia vetovoimastaan ja vastuullisuudestaan kautta linjan.

Kuntavaalien alla tulee ajatelleeksi sitä, kuka tai mikä Helsinki oikeastaan on. Virallisesti Helsingin kaupunki on noin viiden miljardin euron toimintamenoilla pyörivä, 38 000 ihmistä työllistävä organisaatio, joka tuottaa kaupungin asukkaille monenlaisia, suurelta osin lakisääteisiä julkisia palveluita kuten terveydenhuoltoa ja opetusta, ja ylläpitää ja rakentaa kaupungissa elämisen ja liikkumisen infraa. 

Kaupunki on tietysti tosiasiassa myös paljon muutakin. Julkishallinto on lopulta ennen kaikkea mahdollistava alusta, jonka pohjalta ja puitteissa kaupungin tekevät sen asukkaat – ja merkittävissä määrin myös täällä toimivat yritykset. Kaupunkien juuret ovat etymologiaa myöten kaupankäynnissä, ja elinvoimaisen kaupungin onkin syytä varmistaa, että se on hyvä paikka paitsi elää, myös yrittää ja pyörittää kaupallista toimintaa. Nämä asiat yleensä tukevat toisiaan: virkeä elinkeinoelämä ja viihtyisä kaupunki kulkevat käsi kädessä. Suorien ja välillisten verotulojen kautta yritysten menestys avittaa rahoittamaan parempia julkisia palveluita ja kaupungin kehittämistä edelleen.

On tärkeää tarjota myös yrityksille valoisa visio ja puitteet kukoistaa.

Kun huhtikuussa valittava uusi valtuusto linjaa uutta kaupunkistrategiaa, on strategian tärkeää tarjota yrityksille valoisa visio ja puitteet kukoistaa. Vaikkei kunta voi säätää lakeja, voi Helsinki tehdä monenlaista yritystoiminnan edellytysten eteen. Tässä muutama oma nosto kaupungin elinkeinopolitiikan kehittämiseen.

1. Osaavan ja riittävän työvoiman saatavuus – myös ulkomailta

Osaava ja riittävä työvoima on yritystoiminnan edellytys. Yksi keskeinen keino tämän varmistamisessa on kaavoittaa ja rakentaa tarpeeksi asuntoja, jotta asumisen hinta ei karkaa pilviin ja kaupunkiin mahtuu ja on varaa muuttaa kaikenlaisiin töihin. Kansainvälisten osaajien houkuttelu ja saapuminen pitää tehdä helpommaksi – tästä kuulee edelleen aivan liikaa kauhutarinoita kankeista käytännöistä ja pitkistä prosesseista. Lainsäädäntö kaipaa tässä päivittämistä, mutta myös kaupungin kannattaa tehdä kaikki mahdollinen homman sujuvoittamiseksi. Erilaisia kampanjoita onkin tehty, ja esimerkiksi International House Helsinki -palvelu on pystyssä. Kaupungin sisäänheittopalveluita voisi silti vielä vahvistaa.

2. Sujuva byrokratia

Tällä valtuustokaudella Helsinki linjasi tavoitteeksi olla maailman toimivin kaupunki. Se on edelleen erinomainen linja, ja sujuvoittamista on tehtykin. Silti Euroopan komission vuoden 2020 “Quality of Life in European Cities” -kyselyssä yleisesti hyvin pärjäävä Helsinki sai keskimääräistä heikomman arvosanan siitä, kuinka kauan asioiden käsittely kaupungin hallinnon kanssa kestää. Tekemistä riittää siis vielä.

3. Fiksut hankinnat ja yksityisen sektorin hyödyntäminen

Helsinki tekee vuosittain hankintoja noin 2,5 miljardilla eurolla. Hankintojen toteutuksessa ja kilpailutuksessa on tärkeää pitää huolta siitä, että kilpailu toimii ja että pienet ja keskisuuret yritykset voivat skabata mukana tasavertaisesti. Lisäksi hankintoja tulisi speksata mahdollisuuksien mukaan avoimiksi niin, että uusilla yrityksillä ja liiketoimintamalleilla voi menestyä. Tämä on oiva keino esimerkiksi digitalisaation vauhdittamiseen. Erilaisia innovatiivisia hankintakäytäntöjä, kuten markkinavuoropuhelua kannattaa hyödyntää. Helsingin hankinnat ovat  toki iso vipu myös ilmasto- ja luontopolitiikan tavoitteiden ajamiseen.

Yksityistä sektoria kannattaa hyödyntää julkisten palvelujen täydentäjänä ennakkoluulottomasti. Keskeisen tärkeää tässä tietysti on, että kannustimet, sääntely ja valvonta ovat kunnossa, ja että kaupungilla on keinot puuttua epäkohtiin. Viime vuonna päätetty terveysasemapalvelukokeilu on hyvä esimerkki fiksusta linjasta, jossa myös tavoitteiden toteutumista seurataan tarkkaan.

4. Tehokas liikenneinfra ja viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö

Koronan pakottamasta etätyöbuumista ja kaupan digitalisaatiosta huolimatta sijainnilla on jatkossakin väliä erityisesti palveluiden alalla. Helsingin talous pyöriikin pitkälti palvelujen ympärillä. Kaupunkien verkostoitumisedut eivät nekään ole kadonneet mihinkään, ja hyvien yhteyksien päässä oleville toimistoille on tarvetta jatkossakin. Tiiviin raidekaupungin rakentaminen ja kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen ovat tässä suhteessa perusteltua kehitystä – ne ovat tilatehokkaita tapoja liikuttaa suuria määriä ihmisiä. Keskusta-asioinnin liikevaihdon kannalta avainasemassa on nimenomaan joukkoliikenne.

Turvallisuus ja viihtyisyys ovat Helsingin ehdottomia valtteja kansainvälisessä vertailussa. Niistä on syytä pitää kiinni ja parantaa entisestään.

5. Kilpailukykyinen verotus

Verotuksen painoarvoa vetovoimatekijänä liioitellaan usein, mutta on sillä väliäkin. Yhteistöveron ja suurimman osan muustakin verotuksesta määrittää valtio, kunnan käsissä ovat kunnallisvero ja kiinteistövero (lain asettamissa rajoissa). Helsingin kunnallisveroprosentti on suhteessa Suomen kuntiin maltillinen ja hyvä niin – pitkässä juoksussa olisi hyvä, jos tulojen verottamista voitaisiin keventää ja paikata varallisuuteen osuvan kiinteistöveron puolella. Maa kun ei pääse karkuun, ja se on tärkeää saada tehokkaaseen käyttöön.

+1 Globaalin vastuun kantaminen

Helsingin kilpakumppanit löytyvät enemmän Euroopasta ja maailmalta kuin kotimaasta. Tässä kisassa merkitystä on silläkin, millaista tulevaisuutta kaupunki itse on rakentamassa. Vastuullisuus kiinnostaa firmoja ja vetää puoleensa osaajia. Siksi Helsingin tinkimätön vastuunkanto ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa on sekin tärkeää myös elinkeinoelämän kantilta – nämä ovat lisäksi niitä aloja, joiden ratkaisuille ja osaamiselle on globaalisti valtava ja kasvava tarve.

Hyvä elinkeinopolitiikka noudattaa pro market-filosofiaa, ei pro business -filosofiaa.

Lopuksi

Elinkeinopolitiikassa on tietysti tärkeä muistaa, että yrityksiä on valtavasti erilaisia yksinyrittävästä kampaajasta holding-yhtiöön ja monikansalliseen teollisuuskonglomeraattiin ja kaikkeen siltä väliltä. Jokaisella yrityksellä on omat intressinsä. Yksittäisiä firmoja on syytä kuulla kaupungin kehittämisessä, mutta kriittisillä mielin, sillä hyvä elinkeinopolitiikka noudattaa pro market-filosofiaa, ei pro business -filosofiaa. Terve kilpailu ja uuden luominen ovat tavoiteltavia asioita. Sekin pitää muistaa, että firmat ovat lopulta vain abstrakteja rakenteita, joiden takana on aina ihmisiä. Siksi yritysmyönteisen kaupungin on syytä olla myös kulttuuriltaan suvaitseva, liberaali ja yhdenvertainen yhteisö, johon jokainen kokee olevansa tervetullut.

 

yritysblogikuva

Virkeä elinkeinoelämä ja viihtyisä kaupunki kulkevat käsi kädessä. Elinkeinopolitiikalla voi ja kannattaa ohjata myös ilmastotoimia.