Suomesta kukoistava ja päästötön talous luonnon asettamissa rajoissa – puheenvuoro eduskunnassa 7.5.2024

Ryhmäpuheenvuoro eduskunnassa 7.5.2024 keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2028.

Arvoisa puhemies,

Kirjailija Oscar Wilde totesi aikanaan, että kyynikko tuntee kaiken hinnan, muttei minkään arvoa.

Minä totean nyt, että Orpon-Purran hallitus ei näytä ymmärtävän sen enempää asioiden hintaa kuin arvoakaan. Lukuun ottamatta sipsejä, öylättiä ja nuuskan makuvalikoimaa.

Suomi tarvitsee nyt talouspolitiikkaa, jossa annetaan arvo ihmisille, luonnolle ja tulevaisuudelle.

Julkisen talouden kannalta on paikallaan nostaa neljä keskeistä näkökulmaa: huoltosuhde, tuottavuus, luottamus ja ekologinen kestävyys.

Aloitetaan huoltosuhteesta. Suomen julkisen talouden haasteiden keskeinen juurisyy on se, että työikäisen väestön osuus väestöstä pienenee. Julkisen talouden menot kasvavat samalla kun pula tekijöistä jarruttaa taloutta ja syö verotuottoja. Tässä tilanteessa meillä ei ole varaa menettää nuoria syrjäytymisen kierteisiin tai antaa terveys- ja mielenterveysongelmien syvetä.

Huoltosuhteen yhtälöä ei lopulta voi ratkaista ilman maahanmuuttoa. Itse asiassa ilman sitä Suomen talouden tila olisi nyt paljon vaikeampi. Kysykää vaikka valtionvarainministeriöstä.

Meillä ei ole varaa menettää nuoria syrjäytymisen kierteisiin tai antaa terveys- ja mielenterveysongelmien syvetä.

Mitä hallitus huoltosuhteen eteen sitten tekee? Leikkaa nuorilta, heikentää terveysongelmien ennaltaehkäisyä ja torppaa työperäistä maahanmuuttoa. Ei näin.

Pelkästään työntekijöitä lisäämällä Suomen taloutta ei toki saada nousuun. Avainasemassa on työn tuottavuus, joka Suomessa on laahannut verrokeista jo pitkään. Osaaminen, tutkimus- ja tuotekehitys ja reilu kilpailu ovat tuottavuuden avaintekijöitä.

Tuottavuuden osalta hallitus tekee jotakin oikein: se panostaa TKI-rahoitukseen, kuten viime kaudella parlamentaarisesti sovittiin. TKI-toimet jäävät kuitenkin ontoiksi ilman osaavia tekijöitä – ja tämän hallituksen hampaissa ovat sekä osaajien koulutus että maahanmuutto.

Reiluun kilpailuun ja markkinoihin tämä hallitus ei myöskään usko. Tehottomiin yritystukiin ja verovinoumiin ei haluta puuttua edes tässä tilanteessa, vaikka ekonomistit nimenomaan ovat muistuttaneet, että ne ovat kasvun jarruja. 

Yritystukiin kajoaminen on kuulemma vaikeaa. Ei se ole vaikeaa. Leuan vetäminen yhdellä kädellä on vaikeaa. Se vaatii harjoittelua. Yritystukien leikkaaminen vaatii vain poliittista tahtoa.

Talouden tärkein kulmakivi on luottamus.

Se, että ihmiset luottavat toisiinsa, luottavat päättäjiin ja luottavat parempaan huomiseen. Tätä luottamusta on nyt murrennettu täyskäännöksillä vaalien alla luvattuun. Vielä pahemmin luottamukseen osuvat epäoikeudenmukaiset sopeuttamistoimet, joissa raskain taakka osuu pienituloisille. 

Ja tämä nyt, kun luottamuksen merkitys vain korostuu myrskyisässä turvallisuustilanteessa.

Tästä päästäänkin neljänteen näkökulmaan, ekologiseen kestävyyteen, sillä luottamusta tulevaan syö myös ilmasto- ja luontotoimien puute. 

Talous voi olla aidosti kestävä vain luonnon ja ilmaston asettamissa rajoissa. Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan tieteellinen tosiasia. 

Tosiasia, jolta hallitus ummistaa silmänsä. Erityisen räikeää on se, että samalla kun toimet ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiseksi puuttuvat, jatketaan ja jopa lisätään ympäristölle haitallisia tukia.

Talous voi olla aidosti kestävä vain luonnon ja ilmaston asettamissa rajoissa. Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan tieteellinen tosiasia. 

Herätys! Sen pitäisi mennä niin, että saastuttaja maksaa. Ei niin, että saastuttajalle maksetaan. 

Vihreä siirtymä on paitsi välttämätöntä päästöjen vähentämiseksi ja Suomen arvokkaan luonnon vaalimiseksi, myös mahdollisuus miljardimittakaavan vientiin ja huoltovarmuuden parantamiseen.

Hallituksen talouspolitiikan ongelmat ovat olleet samat alusta asti: epäreiluus ja epäjohdonmukaisuus.

Kaikkea perustellaan talouden tilalla, mutta sitä heikentäviä päätöksiä tehdään yksi toisensa jälkeen.

Vihreät esitti syksyllä vastuullisen vaihtoehtonsa hallituksen talouspolitiikalle, ja kehysriihen alla evästimme hallitusta lisää. 

Vaikka valtionvarainministeri Purra on toistuvasti kehunut johdonmukaista linjaamme, ei vihreiden ehdotuksia ole juurikaan kuultu – ei, vaikka niille on vankkaa tukea talouden asiantuntijoilta. Niihin saa yhä tarttua, samalla kun pöljimpiä päätöksiä olisi syytä peruuttaa.

Sillä nyt tarvitaan uskottavaa taloudenhoitoa, reilua uudistamista ja haitoille hintalappu.

Maalina pitää olla kukoistava, päästötön talous luonnon asettamissa rajoissa.

Arvon hallitus,

Saa suorittaa.

Discover more from Atte Harjanne

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading