Julkaistu Suomen Kuvalehdessä 7.11.2024.
Israelin ja Hamasin sota Gazassa on jatkunut jo yli vuoden. Sodan raakuus ja tuho, kasvava siviiliuhrien määrä sekä Israelin kansainvälisten lakien vastainen toiminta ovat tiukentaneet kansalaismielipidettä eri puolilla Eurooppaa. Tämä luo painetta EU-tasolla sekä jäsenmaissa muuttaa Israel–politiikan linjaa.
Irlanti esitti ensimmäisenä jäsenmaana talouspakotteita Israelia kohtaan. Enemmistö suomalaisistakin kannattaa talouspakotteiden asettamista Israelille ja maan johdon asettamista syytteeseen sotarikoksista Gazassa. Tämä selvisi Suomessa 9.lokakuuta julkaistun kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä.
Terroristijärjestö Hamasin harjoittamat iskut siviilejä vastaan ovat tuomittavia. Israelilla on oikeus puolustaa itseään, mutta sen toimet alueella ovat täysin ylimitoitettuja ja kansainvälisen lain vastaisia. Kansainvälisen tuomioistuimen mukaan myös kaikki Israelin rakentamat siirtokunnat ovat laittomia ja sen toimet täyttävät vainon ja rotuerottelun tunnusmerkit.
On selvää, että Israelin laittomasti miehittämillä alueilla ihmisoikeudet eivät toteudu. Palestiinalaisten edellytykset rakentaa yhteiskuntaa ovat olemattomat. Tämä on sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ja kansainvälisen lain vastaista. Kestävä rauha alueella edellyttää Israelilta sotatoimien lopettamista ja täyskäännöstä politiikkaan, jolla palestiinalaisia pidetään ihmisarvottomissa oloissa. Palestiinalaisten on puolestaan sitouduttava demokratiaan, luovuttava väkivallasta ja rakennettava vahvaa hallintoa.
Suomen, kuten USA:n ja EU:n tavoitteena on ollut vuosikymmeniä kahden valtion malli. Palestiinan valtion tunnustaminen EU:n yhteisenä päätöksenä olisi selkeä poliittinen signaali tukea kansainvälisen lain noudattamista.
Kun keskustellaan Israeliin kohdistuvista mahdollisista pakotteista, nousee esiin maan kanssa käytävä asekauppa. Suomen viime aikojen merkittävin asehankinta Israelista on yksi maailman suorituskykyisimmistä ilmatorjuntajärjestelmistä, Daavidin linko. Hankintapäätös tehtiin vuonna 2023. Daavidin linko on kustannustehokas ja vastaa Suomen puolustuksen tarpeisiin. Olennaista on alueellinen kattavuus ja suorituskyky. Päätös onkin puolustusteknisesti perusteltu ja kaupan peruminen tässä vaiheessa olisi sekä kallista että puolustusstrategisesti ongelmallista.
On kuitenkin muistettava, ettei asekaupoissa ole kyse vain suorituskyvystä ja hinnasta, vaan kokonaisturvallisuudesta ja ulkopolitiikan linjasta. On riskialtista, että kriittinen asejärjestelmä ja sen huoltovarmuus ovat riippuvaisia maasta, joka käy hyökkäyssotaa monella rintamalla ja saattaa mahdollisesti joutua kansainvälisten pakotteiden piiriin. Israelin kanssa käytävällä asekaupalla rahoitetaan väistämättä myös maan kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia. Israel on niin ikään alkanut painostaa sotilaallisesti UINFIL-maita, joihin Suomikin kuuluu sekä takellellut kannassaan Ukrainan asetoimituksiin.
Uudet asehankinnat Israelista onkin viisasta laittaa jäihin ja puolustustarvikevienti Suomesta Israeliin lopettaa. Ihmisoikeuksien ja kansainvälisen lain kunnioittamisen tulee olla keskeinen osa Suomen ulkopolitiikan arvopohjaista realismia, myös konkreettisilla toimilla osoitettuna.
Atte Harjanne, kansanedustaja, Vihreät
Aura Salla, europarlamentaarikko, Kok.