Vuoden 2024 vaikuttavimmat lukukokemukset – ja kaikki muutkin

Lukeminen kannattaa aina – myös ensi vuonna.

Keksin viime tammikuussa, että alan pitää kirjaa vuoden mittaan lukemistani kirjoista instagramissa. Lukupäiväkirja osoittautui hyväksi ideaksi. Siitä tuli hyvää palautetta – muutama kirja lähti kiertoonkin – ja se kiritti valitsemaan useammin lukuhetken somen selaamisen sijaan. Ja lukeminen, se kannattaa aina.

En kuitenkaan ottanut mitään painetta suorittaa, kunhan tulin enemmän ajatelleeksi asiaa ja sain pidettyä hyvän rutiinin, jossa on aina kirja kesken ja yleensä mukanakin. Luettuja kirjoja kertyi vuoden mittaan yhteensä 37, seassa faktaa ja fiktiota, suomea ja englantia, käännettyä ja alkuperäiskieltä. Tuoreimmat tältä vuodelta, vanhin 1800-luvulta. Osa on ollut ajatus lukea jo pidempään, osan poimin kirjastosta ihan hetken mielijohteesta. Pääkaupunkiseudun kirjastoja on muuten tullut erityisesti pappavapaalla kahlattua aika paljon läpi – ja mikäs siinä, rakastan kirjastoja.

Luen nykyisin pelkästään fyysisiä kirjoja. Lopetin äänikirjojen kuuntelun jossain vaiheessa vaivihkaa. Niille sopivia tilanteita ei oikein omassa arjessa ole: satunnaiset pitkät automatkat kuuntelen podcasteja, juostessa tykkään pitää korvat vapaana ja salilla luukutan napeista musiikkia – ja luen niitä fyysisiä kirjoja. 

Koko kattaus kirjoista löytyy tuolta lopusta. Voin suositella melkein kaikkia vähän kiinnostuksesta riippuen. Koska vuoden päätteeksi on aina muodikasta tehdä listoja, nostan tässä vielä joukosta kymmenen kirjaa, joiden lukeminen oli erityisen vaikuttava kokemus.

Eli tässä, Aten top 10 lukukokemukset vuodelta 2024:

10. Amal El-Mohtar & Max Gladstone – Tällä tavalla hävitään aikasota (This Is How You Lose the Time War) (2019)

Vuoden 2024 Tähtivaeltaja-palkinnonkin pokanneessa pienoisromaanissa sotketaan kilpaa aikajanoja osana eeppistä sotaa ja rakkautta, ja koko tarina kulkee kahden päähahmon (ja kirjailijan) kirjeenvaihtona. Kirjan suomeksi kääntänyt Kaisa Ranta on tehnyt hienoa duunia kielellä ja tyylillä ilottelun kanssa – silti ajattelin lukea tämän vielä uusiksi alkuperäisversiona sopivassa välissä. Korkealentoista scifiä, mutta suosittelisin ihan kaikille hienosta sanankäytöstä ja kauniista tarinasta kiinnostuneille.

9. Kirsi Piha – Muukalaisia (2024)

Kirsi sanoittaa osuvasti vastakkainasettelun areenaksi muuttunutta maailmaa ja pohtii, miten kadonneen kyvyn – ja uskon – järjelliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun voisi palauttaa. Kirja ei kuitenkaan sorru tyhjänpäiväiseen ollaan kavereita kaikki -lässytykseen, vaan puolustaa myös terävästi liberaalia maailmankuvaa ja sivistystä. Tämän kirjan luettuani pohdin entistä enemmän myös omaa poliittista viestintääni, ja tämä osaltaan vakuutti lähtemään pois X:stä (vaikka Kirsi itse asiassa sitä ratkaisua kirjassa hieman problematisoikin). 

8. Tim Marshall – The Future of Geography: How Power and Politics in Space Will Change Our World (2023)

Kirjasto on upea, sivistävä instituutio. Nappasin tämän kirjan sattumalta Itäkeskuksen kirjaston hyllyltä, johon joku henkilökunnasta oli sen kuratoinut selkeästi esille. Ja hyvä niin, sillä The Future of Geography on vetävästi kirjoitettu analyysi avaruuden strategisesta merkityksestä, ja siitä kovasta ja kiihtyvästä pelistä, jota avaruudessa nyt käydään sekä valtioiden että yritysten toimesta. Samalla kirja tarjoaa mainion katsauksen avaruuden valloituksen historiaan. 

7. Naomi Alderman – Tuleva (The Future) (2023)

Aldermanin läpimurtoteos Voima oli kova, ja omasta mielestäni tämä oli jopa vielä parempi. Sujuvan scifijännärin puitteissa tarjoillaan kriittistä otetta varallisuuden ja vallan keskittymiseen, teknomiljardöörien hubrikseen, tekoälyhypeen ja toimettomuuteen ilmastonmuutoksen ja luontokadon edetessä. Varsinkin loppua kohti Aldermanilta välillä unohtuu, että on parempi näyttää kuin selittää, mutta kirja piti silti otteessaan ja on tiukasti ajassa kiinni. 

6. Vili Lehdonvirta –  Cloud Empires (2022)

Sujuvana jatkona edelliseen – vaikka luin nämä eri järjestyksessä – Oxfordista hiljattain Aaltoon siirtynyt professori Vili Lehdonvirta kertoo, miksi internet meni pieleen sillä tavalla kuin se meni: Hajautettu valta, vapaus ja omaehtoisuus on vaihtunut erittäin keskittyneeksi ja kaupalliseksi digitaaliseksi alustataloudeksi. Vili pohtii myös, mitä asialle voi tai pitäisi tehdä, ja siinä poliitikoilla on suuri vastuu. Kutsuimmekin Vilin puhumaan myös eduskunnan Teknologia ja yhteiskunta -ryhmän kokoukseen. Sujuvan kirjoittamisen lisäksi Vili on hauska ja innostava luennoitsija. 

5. Rutger Bregman – Moraalinen kunnianhimo (2024)

Hyvän historiasta tutun Bregmanin tänä vuonna ilmestynyt pamfletti on jo jonkinasteinen tapaus, ja self help -bisneskirjan muotoon puettu yhteiskunnallinen kannanotto ja konkreettinen opas maailman muuttamiseen. Itselleni iski ehkä koviten osuus kunnianhimottomista idealisteista. Oikea mitta maailmanparantamiselle on se, muuttuuko maailma paremmaksi vai ei. Lukiessa fiilikset vaihtelevat inspiraatiosta hyvin tuskaiseen omien valintojen arviointiin.

Ei Bregmanin kirja silti täydellinen ole, ja toistaa monia lentokenttäkirjallisuuden maneereja: kirja on aika lyhyt, mutta olennainen sanoma olisi mahtunut vielä tiiviimpäänkin. Myös naiivi teknologiaoptimismi hieman hiertää.  

Atena Kustannus ja kääntäjä Mari Janatuinen ansaitsevat papukaijamerkin ripeydestä. Hollanninkielinen alkuperäisteos julkaistaan englanniksi vasta vuonna 2025.

4. Hervé Le Tellier – The Anomaly (L’Anomalie, suom. Poikkeama) (2020)

Maaliskuussa 2021 laskeutuva lento laskeutuu uudelleen kesäkuussa 2021, ja koko miehistöstä ja matkustajista tallustaa maankamaralla nyt tuplaversiot parin kuukauden erotuksella. Simppeli scifi-premissi muovautuu osaavissa käsissä koukuttavaksi kuvaukseksi ihmisistä, yhteiskunnista ja todellisuuden luonteesta. Onnistunut romaani kertoo jännittävän ja eheän tarinan ja jättää juuri sopivasti kertomatta. 

3. Sofia Tawast & Riikka Leinonen – Suuri valhe vammaisuudesta (2024)

Joululahjaksi saatu Tieto-Finlandia-voittaja haastoi ajattelemaan omaa ajattelua ihan toden teolla. Sofia ja Riikka kuvaavat, mitä vammaisuus koko kirjossaan on, miten se on työnnetty suomalaisen yhteiskunnan marginaaliin, ja miten ja miksi asian on syytä muuttua – ja mitä se vaatii meiltä ihan kaikilta. Kirjan sävy voisi ihan perusteellisesti olla syyllistävä ja kiukkuinen, mutta se on ennen kaikkea ymmärrystä rakentava. 

2. David Graeber & David Wengrow – Alussa oli … Ihmiskunnan uusi historia (The Dawn of Everything: A New History of Humanity) (2021)

Ihmiskunnan tarina on paljon vivahteikkaampi kuin se Olipa kerran ihmisestä j tuttu suoraviivainen ja yksisuuntainen kertomus neoliittisesta vallankumouksesta ja sivilisaation etenemisestä hierarkioista kohti valistunutta demokratiaa Euroopan johdolla. Itse asiassa tuo tuhanteen kertaan toistettu kertomus on pahasti pielessä. Graeberin ja Wengrown eritätin perusteellinen (ja laajoina lähteineen varsin jykevä) opus käy läpi arkeologista näyttöä ja aatehistoriaa läpi ja maalaa mielikuvitusta ruokkivan kuvan ihmiskunnan syvästä historiasta monenlaisine yhteiskuntamuotoineen ja kulttuureineen. Tämä kirja on ollut lukulistalla meikäläisellä jo useamman vuoden, nyt vihdoin sen luin. Ja kannatti.

1. Gene Kranz – Failure is not an option (2000)

Vuoden lukukokemusten ykköseksi kiilaa lopulta yli 20 vuotta sitten ilmestynyt muistelmateos, jossa Nasan entinen lennonjohtaja Eugene “Gene” Kranz kertoo työnsä kautta amerikkalaisten avaruuslentojen historiaa Mercury-ohjelmasta avaruussukkuloihin. Kranz oli puikoissa lennonjohdossa myös Apollo 13 -kuulennon ajautuessa ongelmiin – ja niitä selättäessä (joku voikin muistaa hänet Ed Harrisin esittämänä liiviasuisena siilitukkana Apollo 13 -leffassa). Kranzin kirja on valloittava yhdistelmä avaruuden ja kylmän sodan historiaa, erittäin teknistä insinööripornoa ja johtamisen ja organisoinnin ajatonta filosofiaa. En tiedä, kenelle tätä voi suositella, mutta juuri minuun tämä iski kuin salama Apollo 12 -rakettiin marraskuussa 1969.

Rehellisyyden nimissä tällainen järjestykseen laittaminen on melkoista arpomista. Erilaiset kirjat laittavat mielen liikkeelle ja innostavat eri tavoin. Ja siis – monta muutakin mainiota kirjaa tuli tosiaan tänä vuonna luettua. Mainitsemisen arvoisia ovat ainakin suomalainen ilmastofiktio Sinilintujen kutsu, Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin raamatun jännää historiaa valottava Sensuroitu ja Erkka Mykkäsen oman ikäpolveni miesnäkökulmaa avaava Sellainen mies. Ja kaikki Osmo Soininvaaran kirjoittama kannattaa tietysti aina lukea.

Aten luettua 2024 -lista:

  • Jacob Goldstein – Money
  • Laura Threteway – The Deepest Map
  • Shimo Suntila – Tähtiviima
  • Vili Lehdonvirta – Cloud Empires
  • Ray Bradbury – Ukkosen jyrähdys ja muita tarinoita
  • Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari – Sensuroitu – Raamatun muutosten salattu historia
  • Denis E. Showalter & Harold C. Deutsch – If the Allies Had Fallen – Sixty Alternate Scenarios of World War II
  • Juliette Powell & Art Kleiner – the AI Dilemma
  • Francis Fukuyama – Identiteetti
  • Herve le Tellier – The Anomaly
  • Patrik Svensson – Ankeriaan testamentti
  • Enric Sala – The Nature of Nature
  • Osmo Soininvaara – Voittoja ja tappioita
  • Jules Verne – Kapteeni Nemo meren syvyyksissä
  • Alastair Reynolds – Hitaat luodit
  • Christina Sweeney-Baird – Viimeiset miehet
  • Amal El-Mohtar & Max Gladstone – Tällä tavalla hävitään aikasota
  • Chi Ta-Wei – Kalvot
  • Tim Marshall – The Future of Geography
  • Kerttu Kotakorpi – Minun luontoni
  • David Graeber & David Wengrow – Alussa oli … Ihmiskunnan uusi historia 
  • Alan Moore, Stephen Bissette & John Totleben – Rämeen olento
  • Vince Houghton – Ydinisku Kuuhun ja muita järjettömiä sotilashankkeita
  • Stephen Baxter – The Thousand Earths
  • Johannes Remy – Ukrainan historia
  • Gene Kranz – Failure is not an option
  • Max Barry – Providence
  • Kirsi Piha – Muukalaisia
  • E.L. Silvola-Carter – Sinilintujen kutsu
  • Rutger Bregman – Moraalinen kunnianhimo
  • Dirk Cussler – Paholaisen meri
  • Erkka Mykkänen – Sellainen mies
  • Jouni Hokkanen – Pienen rakettimiehen maa
  • Tuomas Kaseva, Reetta Räty & Olli Seuri (toim.) – Feature – Kirjoittamisen mestarikurssi
  • Naomi Alderman – Tuleva
  • Faysa Idle – Ettei veri enää vuotaisi
  • Sofia Tawast & Riikka Leinonen – Suuri valhe vammaisuudesta

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Discover more from Atte Harjanne

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading