Kirjallinen kysymys yhdenvertaisesta asevelvollisuudesta

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on voimassa asevelvollisuuslaki, jonka mukaan jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä. Naisia asevelvollisuuslaki ei velvoita. Jokainen Suomen kansalainen on silti perustuslain mukaan velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen.

Suomessa naisilla on ollut mahdollisuus käydä naisten vapaaehtoinen varusmiespalvelus vuodesta 1995 lähtien. Tämä on mahdollistanut naisille osallistumisen vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Sukupuolia asevelvollisuus ei kuitenkaan kohtele yhdenvertaisesti.

Vuoden 2024 Valtioneuvoton puolustusselonteossa todetaan, että asepalveluksen suorittavien naisten määrän kasvattamisella syvennetään maanpuolustuksen yhteiskunnallista vaikutusta ja maanpuolustustahtoa sekä lisätään naisten osallisuutta sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Selonteossa pidetään myös tärkeänä aseellisen asepalveluksen tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä pitkällä aikavälillä.

Yhdenvertainen asevelvollisuus edistäisi tasa-arvoa eniten, oikeastaan maaliin asti. Kaikkia koskeva velvollisuus toisi asepalvelusta suorittavat samalla viivalle, mikä myös todennäköisesti vähentäisi sitä syrjintää ja häirintää, jota edelleen liian moni nainen kokee käydessään vapaaehtoisen asepalveluksen.

Asevelvollisuusjärjestelmän perusteellinen muutos vaatii huolellisen perustelun. Vaikka se olisi tavoite vasta pitkällä aikavälillä, olisi toimivan mallin valmistelu ja vaikutusten arviointi aloitettava ajoissa. Tämän valmistelun rinnalla on syytä arvioida ja toteuttaa muita toimia tasa-arvon edistämiseksi maanpuolustuksessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää tasa-arvoa ja naisten osallistumista asepalvelukseen?Aikooko hallitus valmistella yhdenvertaista asepalvelusta tai arvioida sen toteutustapoja?

Tämä kirjallinen kysymys kirjoitettiin yhdessä TET-harjoittelija Siiri Vainikin kanssa.

Discover more from Atte Harjanne

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading