Verkkorikollisuus on kasvussa ja uudet, entistä kehittyneemmät teknologiat helpottavat erilaisten huijausten toteuttamista. Yksi tyypillinen rikollisuuden muoto ovat huijaukset ja petokset, joiden seurauksena uhrin tililtä tehdään suuria rahansiirtoja. Finanssiala ry:n mukaan lähes 70 prosenttia suomalaista on joutunut digihuijausten tai niiden yritysten kohteeksi. Alan tilastojen mukaan huijausten määrä kasvaa nopeasti ja suomalaisilta varastetaan kymmenien miljoonien eurojen arvosta omaisuutta vuosittain tällaisissa huijauksissa. Verkkorikolliset ovat suurelta osin ulkomaisia toimijoita.
Nykyisin vastuu tällaisen rikollisuuden torjunnasta ja menetetystä omaisuudesta sälytetään pitkälti yksittäisten ihmisten, siis uhrien, harteille. Ihminen voi menettää elinikäiset säästönsä hetkessä, ja korvausten ja avun sijaan hän saa vielä syyt niskaansa.
Pankeilla olisi kuitenkin tekniset mahdollisuudet puuttua huijauksiin nykyistä vahvemmin ja esimerkiksi estää epäilyttäviä tilisiirtoja herkemmin. Pankkien vastuuttaminen sääntelyllä puuttumaan verkkohuijauksiin olisikin tehokas keino puuttua ilmiöön. Varsinkin huijausten teknisen toteutuksen edistyessä yksittäisen ihmisen mahdollisuudet tunnistaa huijaus käyvät heikommiksi. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne iäkkäät ja muut ihmiset, joiden kokemus ja osaaminen digitaalisista palveluista on ohut.
Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus puuttua kasvavaan verkkohuijausrikollisuuteen ja vastuuttaa pankit estämään huijauksia nykyistä tehokkaammin?
Helsingissä 11.3.2025
Atte Harjanne vihr
