Puheenvuorokirjoitus Suomen Kuvalehdessä 15.1.2026
Ydinvoima on ala, jossa valtion rooli uskottavuuden, markkinoille pääsyn ja rahoituskanavien avaajana on keskeinen.
Maailmalla etsitään kuumeisesti ratkaisuja ilmastonmuutoksen, energiaturvallisuuden ja talouden haasteisiin. Päästöttömän energian tarve on valtava, kun fossiilisia polttoaineita on korvattava samalla kun väestö vielä kasvaa ja nousee köyhyydestä.
Näihin tarpeisiin on käytännössä mahdotonta vastata pelkästään uusiutuvalla energialla. Uutta ydinvoimaa tarvitaan.
Globaali kiinnostus ydinvoimaa kohtaan onkin kasvussa. Vuonna 2023 yli 20 maata sitoutui kolminkertaistamaan maailman ydinvoimakapasiteetin vuoteen 2050 mennessä, ja yli 30 maata suunnittelee uusia ydinvoimahankkeita – osa ensimmäistä kertaa. Euroopan unionin suhtautuminen on muuttunut myönteisemmäksi, Yhdysvalloissa ydinvoimaa edistetään yli puoluerajojen ja Kiina rakentaa uusia reaktoreita enemmän kuin muu maailma yhteensä.
Suomi on tässä murroksessa poikkeuksellisen vahvoilla. Olemme harvoja Euroopan maita, joilla on tuoretta kokemusta ydinvoiman rakentamisesta. Ydinjäteyhtiö Posiva avaa pian maailman ensimmäisen käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen Suomeen. Ydinvoimalainsäädäntö uudistuu kokonaisuutena ja suomalainen turvallisuuskulttuuri on kansainvälisesti arvostettua. Ydinvoimalla on laaja kansalaisten tuki. Säteilyturvakeskus tunnetaan maailmalla yhtenä alan luotettavimmista viranomaisista. Yrityskentässä on osaamista konepajoista ohjelmistoihin ja automaatioon, ja Suomessa kehitetään parhaillaan uraauurtavaa pienydinreaktoreiden teknologiaa ja valmistellaan ydinkaukolämmön käyttöönottoa.
Suomen erityinen vahvuus on kokonaisuus, jossa viranomaiset, teollisuus ja tutkijat tekevät avointa ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Meillä yhdistyvät tekninen, hallinnollinen ja sääntelyosaaminen tavalla, jota monet ydinvoimaa suunnittelevat maat nyt etsivät. Tämä osaaminen on merkittävä vientimahdollisuus.
Monet suomalaiset alan toimijat ovat jo kansainvälisesti aktiivisia. Varsinainen ydinvoimaosaamisen vienti on kuitenkin pirstaleista ja heikosti koordinoitua. Suomeen tulisikin perustaa kansallinen ydinvoimavientiohjelma, joka kokoaa toimijat yhteen ja rakentaa yhtenäisen vientibrändin suomalaiselle ydinenergiaosaamiselle. Lisäksi tarvitaan vientiä tukevia rahoitus- ja sertifiointiratkaisuja sekä vahvaa edustusta ja edunvalvontaa kansainvälisissä järjestöissä ja EU:ssa.
Kotimaisten kehityshankkeiden ja -projektien, kuten ydinkaukolämmön, edistäminen tukee myös vientiä. Hyvänä esimerkkinä tästä on jo ydinjätehuolto, jonka saralla edelläkävijyys Suomessa on tehnyt mallistamme maailmanlaajuisesti kysytyn.
Valtiolta tarvitaan ydinvoimaosaamisen vienninedistämisessä selkeää tukea ja johtajuutta sekä ylimmän valtiojohdon sitoutumista. Ydinvoima on ala, jossa valtion rooli uskottavuuden, markkinoille pääsyn ja rahoituskanavien avaajana on keskeinen. Valtion rooli ei siis edellytä suurta julkista rahoitusta, vaan näkyvyyttä, koordinaatiota ja valtionjohdon sitoutumista. Jäänmurtajakaupat ovat tuore esimerkki siitä, mitä valtiollisilla ponnistuksilla yhdessä yritysten ja tutkimuskentän kanssa voidaan saada aikaan.
Suomi on maailmassa pieni maa, jonka kädenjälki kestävän tulevaisuuden rakentajana voi olla suuri. Meillä on ydinvoimaan liittyvää osaamista, jota maailma tarvitsee, eikä tätä mahdollisuutta kannata jättää käyttämättä.
Atte Harjanne
Harri Varjonen
Harjanne on diplomi-insinööri ja kansanedustaja (vihr.). Varjonen on insinööri ja FinNuclear ry:n toiminnanjohtaja.