Mielipidekirjoitus Savon Sanomissa 3.3.2026
Valtiontalouden sopeuttaminen on nyt välttämätöntä, ja eläkkeistä sopeuttaminen nousi jälleen puheenaiheeksi Talouspolitiikan arviointineuvoston vuosiraportin julkaisun myötä. Myös valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen mukaan kaikki menot on käytävä läpi jopa noin miljardeihin nousevan tulevan sopeuttamistarpeen takia (SS 21.2.). Tällä kaudella sopeuttamistoimissa on puututtu eniten työikäisten sosiaaliturvaan.
Eläkkeet muodostavat merkittävän osan koko hyvinvointivaltion tulonsiirroista ja talouden liikkumavarasta.
Eläkejärjestelmää tulee tarkastella sekä eläkejärjestelmän kestävyyden että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Poliitikot karttavat aihetta, koska eläkeläiset ovat suuri ja aktiivinen äänestäjäryhmä.
Eläkkeissä on kysymys sekä sukupolvien välisestä että sukupolvien sisäisestä oikeudenmukaisuudesta. Eläkemaksut ovat veroluonteisia maksuja.
Maailmalta on hyviä kokemuksia puntaroivasta demokratiasta.
Työikäiset maksavat nyt eläkemaksuja enemmän kuin mitä eläkkeellä olevat ikäpolvet ovat maksaneet työssä ollessaan. Tänään työeläkemaksuna maksetulle eurolle kertyy vähemmän eläkettä samalla, kun eläkeikä nousee, mikä syventää nuorempien kokemusta eläkejärjestelmän epäreiluudesta.
Eläkeläiset eivät ole tulojensa ja varallisuutensa osalta yhtenäinen ryhmä. Pienituloisia eläkeläisiä on paljon, mistä kertoo eläketulon mediaani, noin 1850 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan suurin osa eläkeläisistä kuitenkin kokee menojen kattamisen vähintään melko helpoksi. Vanhemmilla sukupolvilla on myös halu auttaa nuorempia sukupolvia.
Eläkkeistä voidaan sopeuttaa muuttamalla eläkekertymän laskentaperusteita. Karsimalla muita kuin ansiotuloon liittyviä eläkekertymän perusteita, kuten tutkinnot, vaikutus eläkkeisiin tulisi viiveellä tuleviin eläkkeisiin. Nykyisistä eläkkeistä voidaan puolestaan sopeuttaa indeksiä leikkaamalla tai kiristämällä verotusta. Indeksiä on jo aiemminkin leikattu. Indeksin leikkaus pienentää kaikkien eläkeläisten eläkkeitä, myös pienituloisten. Ymmärrettävästi tämä ei eläkeläisistä tunnu oikeudenmukaiselta. Verotuksella voitaisiin kohdistaa vaikutus keskisuuriin ja suuriin eläkkeisiin, mikä ei juurikaan aiheuttaisi nykyisille eläkeläisille toimeentulo-ongelmaa.
Joka tapauksessa eläkemaksuja pienentämällä tai verokertymää suoraan kasvattamalla saataisiin kerättyä nyt enemmän verotuloja, joilla kustannetaan myös nykyisille eläkeläisille tuiki tärkeitä terveydenhoitoa ja ikäihmisten hoivaa.
Eläkejärjestelmä olisi erinomainen aihe kansalaisparlamentin puitavaksi. Eläkejärjestelmä koskettaa kaikkia ja se on verrattain monimutkainen edellyttäen tasapainoilua oikeudenmukaisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmista. Kansalaisparlamentissa satunnaisesti valittu joukko kansalaisia keskustelee, kuulee asiantuntijoita ja muodostaa yhdessä mielipiteensä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Maailmalta on hyviä kokemuksia tällaisesta deliberatiivisesta eli puntaroivasta demokratiasta.
Nyt olisi oiva hetki käynnistää eläkkeisiin keskittyvä kansalaisparlamentti pohjustamaan keskustelua kevään 2027 eduskuntavaaleihin.
Atte Harjanne
Marja Berg
Berg on Kuopion kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu (vihr.). Harjanne on helsinkiläinen kansanedustaja (vihr.)