Sähköautojen korjaamista ei pidä vaikeuttaa vaan helpottaa

Verkossa on noussut huoli lupa- ja valvontaviraston heinäkuussa julkaisemasta ohjeistuksesta käytettyjen akkujen käsittelystä ja jätestatuksesta – ja syystäkin.

Ohjeistuksen mukaan käytetyn tai kolaroidun auton akku rinnastuu jätteeseen, jolloin tällaisia akkuja auton korjaamisessa hyödyntävä korjaamo tulkitaan ohjeistuksen mukaan uudelleenkäyttöön valmistajaksi, jota koskee laaja tuottajavastuu.

Käytännössä korjaamo rinnastuu akkuvalmistajaan, mikä yksittäiselle korjaamolle tarkoittaa erittäin merkittäviä kustannuksia. Se tietysti heikentää sähkö- ja hybridiautojen kustannustehokkaan korjaamisen edellytyksiä sekä korjauspalveluiden ja käytettyjen autojen markkinaa. Pahimmillaan ohjeistus voi johtaa sähköauton omistavan kuluttajan kannalta kohtuuttomaan asemaan.

Autokannan sähköistyminen on kuitenkin välttämätöntä ilmastotavoitteiden ja huoltovarmuuden kannalta.

Sähköautojen tekniikka ei ole este korjattavuudelle – päinvastoin, niissä on vähemmän kuluvia osia kuin polttomoottoriautoissa, joten teknisen eliniän voi odottaa jopa pidentyvän.

Korjaamisen pitää olla Suomessa helppoa, tehokasta ja turvallista, ja kiertotalouden periaatteiden toteutua myös akkujen kohdalla.

Siksi laadin asiasta kirjallisen kysymyksen:

Millä tavoin hallitus varmistaa sähkö- ja hybridiautojen kustannustehokkaan korjattavuuden myös akkujen osalta ja varmistaa, että sääntely luo edellytykset tehokkaalle kiertotaloudelle ja toimiville kilpailluille markkinoille sähköautojen korjauspalveluissa? ”

Discover more from Atte Harjanne

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading