Suomen sähköjärjestelmän kasvava volatiliteetti ja verkon kapasiteetin tarve ovat olleet tiedossa oleva haaste, johon vastaaminen edellyttää tasapainoista energia- ja teollisuusstrategiaa.
Googlen 13 miljardin investointijysäys turboahtaa tämän haasteen vauhdin.
Investoinnit ovat iso piristysruiske taloudelle, ja on hyvä, että käyttäessämme Euroopan ulkopuolisia pilvipalveluita ainakin infra on täällä. Samaan aikaan on oireellista, miten määrävässä asemassa amerikkalaiset teknojätit globaalisti ovat, ja tässä Euroopan ja Suomen on tietysti pystyttävä skarppaamaan ja kirimään. Olemme nähneet, että viime kädessä yhdysvaltalaiset yhtiöt tottelevat kotimaansa hallintoa, tuli sieltä miten sakeaa settiä tahansa.
Google ilmoitti datakeskusinvestoinnin yhteydessä sitoutuvansa ostamaan Loviisan olevassa olevasta laitoksesta ydinsähköä ja investoimaan uuteen tuulivoimaan ja akkujärjestelmään. Datakeskusten sijoittelu pyritään tekemään kantaverkon näkökulmasta fiksusti. Myös luonnon ennallistamista on kuulemma luvassa.
Googlen ilmoitus osaltaan kertoo siitä, että päästötön sähkö ja vakaa yhteiskunta ovat isoja vetovoimatekijöitä kaikenlaisille investoinneille.
Kokonaisuudessaan jätti-investointi ainakin lyhyellä aikavälillä lisää silti väistämättä sähköjärjestelmän volatiliteettia eli vaihtelua ja toki myös jonkin verran nostaa sähkön hintaa, sillä uutta tuotantoa rakentuu hitaammin kuin kysyntä kasvaa. Aika näyttää, mitä nyt ilmoitetuista aiesopimuksista uuden ydinvoiman ja joustokapasiteetin kehittämiseksi seuraa, mutta kovin nopeasti niistä ei apua ole.
Sähkön keskihinta Suomessa on nyt matala, joten sen osalta en ole erityisen huolissani. Volatiliteetti ja hintapiikit ovat kuitenkin haaste. Meillä on riski ajautua tilanteeseen, jossa fossiilisen tuontikaasun rooli energiajärjestelmässä kasvaa ja/tai jossa vihreän siirtymän ja huoltovarmuuden kannalta välttämättömät investoinnit viivästyvät tai jäävät tekemättä. Niin ei saisi käydä.