Kuntavaalit 2021 – Atte ehdokkaana numerolla 786

Kuntavaalit käydään kesäkuussa 2021, ja haen jatkoa nykyiseen pestiini kaupunginvaltuutettuna. Haluan edistää Helsingin ekologisesti kestävää kasvua ja fiksua kaupunkipolitiikkaa, ja uskon että omalla osaamisellani on tässä edelleen valtuustossa käyttöä. Tulevalla valtuustokaudella omat ykköspainopisteeni olisivat asuntorakentaminen, ilmasto- ja luontopolitiikka sekä sujuva liikenne. 

 

1. Asuntorakentaminen: Lisää kämppiä ja tiivistä kaupunkia

Asumisen hinta Helsingissä on noussut huimaa vauhtia, ja nousee edelleen. Se kertoo siitä, että tähän kaupunkiin on tunkua. Samalla riskinä on, että liian iso siivu helsinkiläisten rahoista kuluu asumiseen, ja asunnon omistus onnistuu yhä harvemmilta. Ainoa toimiva lääke tähän on vastata kysyntään ja rakentaa lisää asuntoja. 

Yleisesti asuntokysyntään vastaamisessa on hyvä luottaa nykyistä enemmän markkinoihin – toki niin, että kaavoituksella estetään asuinalueiden sosiaalista eriytymistä. 

Erityisen kova kysyntä on tiiviille asumiselle hyvien raideyhteyksien päässä. Tämä on syytä huomioida sekä uusia alueita kaavoitettaessa ja rakentaessa että tiivistämällä edelleen nykyisiä alueita erityisesti ylöspäin. Myös rakennusten käyttötarkoitusten muutoksia on tarvetta helpottaa. 

 

2. Ilmasto ja luonto: Ohittamattoman tärkeät reunaehdot

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme vakavimmat globaalit uhat, ja niihin on Helsinginkin vastattava. Tiivis kaupunki itsessään vapauttaa tilaa luonnolle ja vähentää liikkumisen ja asumisen energiankulutusta. Silti myös kaupungin ekologisesta kestävyydestä ja vähäpäästöisyydestä on huolehdittava, jotta kaupungistuminen on kestävällä pohjalla.

Helsingin tavoite olla hiilineutraali 2035 mennessä on erinomainen. Päästöjen kannalta ykköshaaste on edelleen lämmitys. Hanasaaren hiilivoimala menee kiinni 2024 ja hiilestä luovutaan 2029. Ilmaston ja luonnon kannalta on keskeisen tärkeää, että biomassa jää fossiilienergian korvaajana mahdollisimman pieneen ja väliaikaiseen rooliin. Lämpöpumput ja -varastot, hukkalämmöt, suora sähkö, maan ja kallioperän lämpö ja ydinkaukolämpö ovat kaikki kelpo keinoja, joilla kaupunki pidetään lämpimänä ilman ongelmallista polttoa.

Ilmastotavoitteen rinnalle tarvitaan myös selkeät tavoitteet ja mittarit luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Haaste on tietysti ilmeinen, sillä kasvava kaupunki levittäytyy väistämättä myös viheralueille. Tähän on vastattava huolehtimalla riittävästä tilasta luonnolle kaikissa mittakaavoissa korttelipihoista ja viherkatoista koko alueen leikkaaviin viherkäytäviin.

 

3. Sujuva liikenne: Raiteita, sähköä ja lihasvoimaa

Helsingissä ei asu kävelijöitä, pyöräilijöitä tai autoilijoita, vaan paikasta toiseen liikkuvia ihmisiä. Liikennejärjestelmää on kehitettävä niin, että liikkuminen on mahdollisimman näppärää, turvallista ja terveellistä, ja tilankäytöltään tehokasta. Käytännössä tämä tarkoittaa hyvän kävely-ympäristön rakentamista, pyöräilyväylien parantamista ja laajentamista ja kattavaa, edullista joukkoliikennettä. Helsingin Raide-Jokeri ja pikaraideyhteydet Laajasaloon ja kaupunkibulevardeille on rakennettava suunnitelmien mukaan.

Totta kai myös autoja tarvitaan Helsingissä. Autoilun ja pysäköinnin hinnoittelun on kuitenkin vastattava sen viemää tilaa nykyistä paremmin. Olennaista on, ettei autoiluun erikseen kannusteta. Liikenteen päästöjen laskemiseksi myös autokannan sähköistyminen on tärkeää, ja se edellyttää riittävän tiuhaa latausverkostoa. Myös bussiliikenteen sähköistymiseen on paikallaan laittaa vauhtia.

Kaupungin kasvu ja kehitys näkyy väistämättä katutöinä ja työmaina. Niiden järjestelyjä on paikallaan sujuvoittaa ja huolehtia erityisesti kävelyn ja pyöräilyn turvallisista väliaikaisjärjestelyistä.

 

Jatkoa vaikuttavalle työlle

Näiden teemojen ohella itselleni on tärkeää rakentaa liberaalia ja elinvoimaista Helsinkiä, joka innostaa myös asukkaat, järjestöt ja yritykset mukaan paremman kaupungin tekemiseen. Fiksu taloudenpito on yksi menestyksen avaimista, ja tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. On kuitenkin tärkeää hahmottaa juoksevien kulujen ja investointien ero. Ekologisesti kestävä ja kasvava kaupunki vaatii uutta infraa, ei nuukailua. Koronakriisi ja siitä toipuminen värittävät lähivuosien toimintaa. Isoa kuvaa kaupungin kehittämiseen se ei kuitenkaan näytä muuttavan. Ekologisesti kestävälle kaupungille on tilausta.

Politiikassa uskon asiakeskeiseen, analyyttiseen otteeseen ja ennakkoluulottomaan vuoropuheluun. Päätösten on syytä pohjautua parhaaseen mahdolliseen, tutkittuun tietoon, ja tiedon kertyessä on tärkeää pohtia kriittisesti myös omia kantojaan.

Kansanedustajan ja kaupunginvaltuutetun tehtävien yhdistäminen ei ole ihan ongelmatonta, ja pohdin pitkään pitäisikö nämä vaalit jättää väliin. Viimeiset kaksi vuotta ovat kuitenkin osoittaneet itselleni, että aika riittää ja parhaimmillaan hommat tukevat toisiaan. Helsingin kaupunkipolitiikka sytyttää ja haluan jatkaa sen parissa.

Kuluva kausi valtuustossa on ollut äärimmäisen antoisa. Nykyisen valtuuston aikana on kaavoitettu ja rakennettu uutta, tiivistä raidekaupunkia, pyöräilyn edellytyksiä on parannettu ja hiilineutraalia tulevaisuutta on linjattu ja tehty todeksi. Duunia ja haasteita riittää silti edelleen, ja olisi mahtavaa jatkaa työtä vielä ensi vaalien jälkeenkin! 

 

ps. Tervetuloa mukaan tekemään tätä kampanjaa! Kaikenlainen apu poliittisesta sparrailusta käsipareihin on tervetullutta!

pps. Myös lahjoitukset vaalikassaan ovat tietysti avuksi. Lahjoitus onnistuu näppärästi suoraan täältä.

pps.  Tsekkaa myös blogista laajempia mietteitä Helsingistä. Tässä käsittelen ilmastopolitiikkaa ja tässä yritysmyönteisyyttä.